Luonnonvaroiltaan rikas Peru on varallisuuden jakautumisen suhteen yksi Etelä-Amerikan epätasa-arvoisimmista maista. Noin 30 miljoonasta asukkaasta 8 miljoonaa elää äärimmäisessä köyhyydessä.
Köyhien toiveet tilanteen muuttumisesta heräsivät, kun Ollanta Humala nousi vasemmistolaisella retoriikalla presidentiksi heinäkuussa 2011. Reilu vuosi Humalan hallintoa on osoittanut täysin päinvastaista.
Takinkäännös yllätti monet, sillä Humala sai ensimmäisissä presidentinvaaleissaan vuonna 2006 tukea Venezuelan vasemmistopresidentti Hugo Chávezilta. Vuoden 2011 vaaleissa hän puolestaan korosti aatekumppanuuttaan Brasilian Lula Da Silvan kanssa.
Isä-Humalakin pettyi poikansa politiikkaan.
”Kultaa ei voi juoda”
Pahimman särön Humalan hallintoon ovat tuoneet ihmishenkiä vaatineet kaivoskiistat. Perussa kaivostoiminta muodostaa noin 60 prosenttia maan viennistä ja noin 20 prosenttia valtion tuloista.
Presidenttiehdokkaana Humala tuki kaivostoiminnan sääntelyä vaativia kansalaisjärjestöjä kysymällä ”kumpi on tärkeämpää, kulta vai vesi? Kultaa ei voi juoda, kultaa ei voi syödä”.
Presidenttinä kanta vaihtui, sillä Humala vastasi syveneviin kaivosprotesteihin vaihtamalla hallituksensa väriä erottaen vasemmistolaiset ministerit ja lähettämällä sotilaita tukahduttamaan mielenilmaukset.
Joulukuussa 2011 Humala nimitti sisäministeriksi kovista otteistaan tunnetun armeijataustaisen Oscar Valdésin. Hänen tehtävänään oli hoidella eri puolilla Perua puhjenneet sosiaaliset protestit, jotka liittyivät kaivostoimintaan, öljynporaukseen ja muuhun luonnonvarojen käyttöön.
Suurin haaste on ollut Perun pohjoisosassa Cajamarcan alueella protestien vuoksi jäissä ollut yhdysvaltalaisen Newmont Mining -yhtiön miljardihanke.
Mielenosoittajia tapettiin
Protestit Cajamarcassa johtivat väkivaltaisiin yhteenottoihin mielenosoittajien ja poliisin välillä. Niissä kuoli ja loukkaantui useita ihmisiä, joukossa myös alaikäisiä. Hallitus julisti alueelle yleisen hätätilan ja lähetti armeijan erikoisjoukot taltuttamaan protestit.
Myös Etelä-Perussa, Espinarin provinssissa on protestoitu rajusti. Toukokuussa hallitus lähetti armeijan purkamaan mielenosoittajien tiesulun, joka tukki tien Tintayan kaivokselle, jossa sveitsiläinen kaivosjätti Xstrata operoi.
Mielenosoittajien vaatimuslistalla oli ympäristötuhojen sääntelyn lisäksi muun muassa se, että yritys jättäisi 30 prosenttia voitoistaan paikallisille yhteisöille.
Humalan Peru on siirtynyt oikealle myös maanosan kansainvälisessä politiikassa. Sen sijaan, että se olisi vahvistanut toimintaansa alueen kauppajärjestö Mercosurissa tai yhteistyöjärjestö Unasurissa, se liittyi oikeistojohtoisten Chilen, Kolumbian ja Meksikon muodostamaan kauppablokkiin, Alianza del Pacíficoon.
Niin ikään aiemmin kriittinen kanta vapaakauppasopimuksiin näyttää muuttuneen.
”Pettymys koko perheelle”
Vaille seurauksia Ollanta Humalan takinkääntötemppu ei jää. Reuters uutisoi hiljattain, että Perussa toimiva, väkivaltaisena tunnettu maolainen sissijärjestö Loistava polku on nostanut päätään pitkän hiljaiselon jälkeen toivoen hyötyvänsä Humalaan syvästi pettyneistä vasemmistolaisista.
Ei ole varmuutta siitä, palaako sissijärjestö aseelliseen taisteluun, sillä se ei koskaan virallisesti irtisanoutunut väkivallasta. Guzmanin asianajaja, liikkeen johtohahmo Alfredo Crespo on kommentoinut, että ”nykypäivänä poliittinen taistelu on aseellista taistelua ajankohtaisempaa. Emme usko, että tämä on oikea hetki aseelliselle taistelulle”.
Humalaan pettymystään ilmaisseiden joukko kasvoi jokin aika sitten, kun Ollantan isä Isaac Humala kommentoi New York Timesille Ollantan olleen pettymys koko perheelle. Hän myös syytti Ollantan vaimoa Nadine Herediaa vallanhimosta. Perheriita sai alkunsa, kun Ollantan veljet Antauro ja Alexis Humala joutuivat korruptiosyytteiden kohteiksi.
Aiheesta enemmän perjantaina 16.11. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
lehti 