Joulusillin pöytään saattaminen ei ollut muutama vuosikymmen sitten itsestäänselvyys.
Suomalaiset käyttivät silliparvien paikantamiseen lentokonettakin kesällä 1931. Junkers A50 Juniorin kahvoissa oli maamme tunnetuin lentäjä Väinö Bremer. Pohjanmeren korkeat aallot hankaloittivat vesitason operointia, minkä vuoksi lennoista kuitenkin luovuttiin.
– Suomalaiset kuuntelivat myös toisten radioliikennettä, kertoo amanuenssi Jarmo Saarinen merikeskus Forum Marinumista.
Suomalaisten syömästä sillistä neljäsosa oli kotimaisen miehistön pyytämää.
Suomalaiset olivat ennakkoluulottomia ja kekseliäitä kehittäessään kalastusmenetelmiä. Saarisen mukaan suomalaiset ottivat ensimmäisenä käyttöön moottoriveneet kurenuotalla kalastettaessa.
– Suomalaiset ”päättivät”, että kalat eivät pelkää moottoria.
Konstit olivat monet kalojen ”narraamiseksi”. Hakiessaan polttoaineekseen kivihiiltä Puolasta suomalaiset toivat mukanaan myös aimo lastin pirtua. Koska Islannissa oli voimassa kieltolaki, pirtu myytiin hyvästä hinnasta ja rahoilla ostettiin silliä. Monikaan suomalainen tuskin osasi kuvitella, että joulupöydässä saattoi olla pirtulla maksettua herkkua.
Saarinen sanoo, että toiminta ei kuitenkaan ollut laajamittaista.
Kolme kuukautta merellä
Suomalaiskalastajat viipyivät merellä kahdesta ja puolesta kolmeen kuukauteen. Keväällä pyydettiin Norjan rannikon edustalla ja myöhemmin siirryttiin Islannin vesille. Miehistölle maksettiin peruspalkkaa sekä provisio saaliin mukaan.
Saaliit vaihtelivat suuresti. Vuon-na 1965 rymättyläläinen Saukko-laivasto toi Suomeen 1,23 miljoonan kilon ennätyssaaliin. Suomalaisten syömästä sillistä noin neljäsosa oli kotimaisen miehistön pyytämää.
Rymättyläläisveljesten Tauno ja Toivo Saarnin 1949 perustaman Rymättylän Säilyke Oy:n Saukko-laivasto nousi nousi legendaksi. Alusten saapuminen oli valtakunnallinen mediatapahtuma. Laivasto toi 28-vuotisen toimintansa aikana Suomeen 14 miljoonaa kiloa silliä
Alan perinnettä Rymättylän Röölässä jatkavat sillin jalostukseen erikoistunut Boyfood ja Toivo Saarnin perustama Silliperinnekeskus Dikseli, joka saa nimensä sillitynnyrin sulkemiseen käytetystä työkalusta. Vuodesta 2012 Boyfood on ollut osa Felix Abba -konsernia.
Myös naisia laivoilla
Suomalaiset kalastivat valtamerillä vuosina 1929–1976. Kalastuksen lopetti EEC:n kalastuskomitea, joka halusi turvata hupenemassa olevat sillikannat.
Parhaimmillaan suomalaisaluksilla työskenteli Saarisen arvion mukaan noin 200 henkeä. Ennakkoluulottomuudestaan tunnettu varustaja Hemming Elfing palkkasi myös naisia laivoille. ”Sillipiikojen” pääasiallisena tehtävänä oli perata kalat, poistaa pää ja sisälmykset.
Vuonna 1937 hallitus kielsi kuitenkin naisten työskentelyn aluksilla.
Valtion tuella kalastamaan
Hankolainen liikemies Hemming Elfving oli keskeinen teollisen kalastuksen uranuurtajia Suomessa. Yritystoimintaa Hangossa pyörittänyt liikemies oli sijoittanut ennen muuta elintarviketeollisuuteen.
Elfving osti esimerkiksi Hangon Säilyketehdas Oy:n, jonka tuotannossa pyrittiin kehittämään varsinkin kalasäilykkeiden valmistusta. Samalla Elfving kiinnostui myös mahdollisuudesta hankkia tietty osa kalanjalostuksen raaka-aineesta ulkomaisten kalastajien sijaan omalla valtameripyynnillä.
Sillinpyyntiä varten perustettiin Elfvingin Kalastuslaivue Oy. Ensimmäinen matka Islantia ympäröivälle merialueelle alkoi kesällä 1929. Yhtiölle oli annettu ulkomailta tuodulle kalalle tullivapaus.
Valtio tuki sillinkalastusta myös muun muassa alusten omistuksen ja miehistöjen suomalaisuusastetta koskevilla säädöksillä. Lisäksi varustamot saivat halpakorkoisia lainoja valtamerikalastukseen. Valtion vastaantulo meni niin pitkälle, että sillitynnyrien valmistuskin määrättiin tehtäväksi Suomessa.
Saarisen mukaan Petsamon liittämisellä Suomeen oli suuri merkitys maamme kalastuselinkeinon kehittymiselle. Petsamon vesiltä kalastettiin pääasiassa turskaa.
Toinen Suomen valtamerikalastuksen pioneeri oli loviisalainen liikemies Ragnar Nordström, joka perusti Loviisan Kalastus Oy:n vuonna 1931.
Kun Elfing joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja Nordströmkin oli vaikeuksissa, liikemiesten yhtiöt yhdistettiin Suomen Kalastus Oy:ksi. Nordström oli jääkäriupseeri ja tiukka oikeistolainen. Eipä ihme, että eräässä miehistöä esittävässä valokuvassa Nordströmin kuvaan on piirretty Hitler-viikset.
Emoalus torpedolla pohjaan
Kesäkuussa 1940 Nordströmin varustamon höyrylaivaa S/S Petsamoa kohtasi Suomen valtamerikalastuksen historiassa tiettävästi ainutlaatuinen haveri. Saksalainen sukellusvene U34 torpedoi aluksen pohjaan tämän nimikkovesillä. Turmassa kuoli neljä merimiestä.
Tutkija Mikko Meronen Forum Marinumista kertoo, että kapteeni Wilhelm Rollmanin johtama alus upotti alueella kaikkiaan seitsemän erimaalaista laivaa, joukossa myös englantilainen hävittäjä. Petsamon merialue oli saksalaisten julistamassa saarrossa.
Emoaluksena kalastettaessa toiminut höyryalus Petsamo toimi torpedon osuessa rahtilaivana.
Sillien perässä – suomalainen valtamerikalastus 1929–1976 -näyttely Forum Marinumissa Turussa 5.5.2013 asti.
lehti 