KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Erottiinko joulunakin kirkosta?

Kirkosta eroavat eivät miellä kirkkoa enää omaksi yhteisökseen. Joskus eroamisilla halutaan painostaa omaa seurakuntaa.

Kirkosta eroavat eivät miellä kirkkoa enää omaksi yhteisökseen. Joskus eroamisilla halutaan painostaa omaa seurakuntaa. Kuva: Lehtikuva/ Seppo Samuli

UP/Birgitta Suorsa
27.12.2012 16.36

Viikon kysymys

Kirkosta erosi viime vuonna 46 503 henkilöä. Heistä useampi kuin joka neljäs teki päätöksensä joulukuussa.

Erotaanko kirkosta joulunakin, Eroakirkosta.fi:n tiedottaja Petri Karisma?

– Kyllä, jouluaattona vajaa parisataa, joulupäivänä ja tapanina yli kolmesataa päivässä. Vuoden loppua kohden eroamisten määrä kasvaa, koska sillä voi vaikuttaa verotukseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Miksei kirkko kelpaa joulunakaan?

– Loppuvuonna eroamisten määrä kasvaa aina, viimeisinä päivinä jopa tuhat ihmistä päivässä. On vaikea sanoa, lisääkö joulu eroamisia.

– Se on kuitenkin huomattu, että eroamisten määrä kasvaa aina, kun kirkko on julkisuudessa. Ei ole mitään merkitystä, onko julkisuus myönteistä vai kielteistä. Se herättää ihmiset toimimaan.

Tunturipapin viran lakkauttaminen Inarissa lisäsi kirkosta eroamisia. Onko ero aina vastalause?

– Tunturipapin tapaus oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että eronneet olivat varsin iäkkäitä. He ovat ilmoittaneet, että liittyvät takaisin, jos virka palautetaan.

Mitä hyötyä on kirkosta eroamisessa?

– Veroissa säästää. Ihmiset ovat itse vastanneet sivuillamme, että he ovat vieraantuneet kirkosta. He eivät miellä kuuluvansa kirkon yhteisöön eivätkä jaa kaikkia kirkon arvoja. Miksi he maksaisivat siitä, jos se ei tunnu omalta.

– Ihmiset ovat maallistuneet. Siinä ei ole mitään kapinaa jumalaa vastaan. Kirkko lasketaan nykyään yhdeksi yhteisöksi muiden joukossa. Kirkkoon ei tarvitse enää kuulua ollakseen ”aito suomalainen”, kuten vielä yhtenäiskulttuurin aikana.

Minkä ikäisenä päätös eroamisesta tehdään?

– Iso piikki on 18-vuotiaissa. Kun nuoret tulevat täysi-ikäisiksi, heistä 6-10 prosenttia eroaa kirkosta ensimmäisen aikuisvuoden aikana. Yllättävän moni eroaa juuri syntymäpäivänään. Kaikista eroajista 60 prosenttia on alle 30-vuotiaita.

– Tämä näkyy siten, että kirkkoon kuuluu muita ikäluokkia vähemmän alle 25-vuotiaita. Suomi on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana.

Eroakirkosta.fi -palvelu täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Millä mielin jatkatte?

– Eroakirkosta.fi on yksi vaikutuskanava. Se on ollut keskustelun avaaja uskonnon roolista sekä valtion ja kirkon suhteesta. Ruotsissa valtiokirkon asemaa purettiin ja Norjassa ollaan tekemässä samaa. Suomi on jäljessä.

– Täytyy muistaa, että tässä on käyty oikeutta ja kaikkea. Viimeisimmästä kantelusta saimme eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä palautteen, että palvelumme on hyvää. Virheitä sattuu äärimmäisen vähän.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään