Viikon kysymys
Kirkosta erosi viime vuonna 46 503 henkilöä. Heistä useampi kuin joka neljäs teki päätöksensä joulukuussa.
Erotaanko kirkosta joulunakin, Eroakirkosta.fi:n tiedottaja Petri Karisma?
– Kyllä, jouluaattona vajaa parisataa, joulupäivänä ja tapanina yli kolmesataa päivässä. Vuoden loppua kohden eroamisten määrä kasvaa, koska sillä voi vaikuttaa verotukseen.
Miksei kirkko kelpaa joulunakaan?
– Loppuvuonna eroamisten määrä kasvaa aina, viimeisinä päivinä jopa tuhat ihmistä päivässä. On vaikea sanoa, lisääkö joulu eroamisia.
– Se on kuitenkin huomattu, että eroamisten määrä kasvaa aina, kun kirkko on julkisuudessa. Ei ole mitään merkitystä, onko julkisuus myönteistä vai kielteistä. Se herättää ihmiset toimimaan.
Tunturipapin viran lakkauttaminen Inarissa lisäsi kirkosta eroamisia. Onko ero aina vastalause?
– Tunturipapin tapaus oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että eronneet olivat varsin iäkkäitä. He ovat ilmoittaneet, että liittyvät takaisin, jos virka palautetaan.
Mitä hyötyä on kirkosta eroamisessa?
– Veroissa säästää. Ihmiset ovat itse vastanneet sivuillamme, että he ovat vieraantuneet kirkosta. He eivät miellä kuuluvansa kirkon yhteisöön eivätkä jaa kaikkia kirkon arvoja. Miksi he maksaisivat siitä, jos se ei tunnu omalta.
– Ihmiset ovat maallistuneet. Siinä ei ole mitään kapinaa jumalaa vastaan. Kirkko lasketaan nykyään yhdeksi yhteisöksi muiden joukossa. Kirkkoon ei tarvitse enää kuulua ollakseen ”aito suomalainen”, kuten vielä yhtenäiskulttuurin aikana.
Minkä ikäisenä päätös eroamisesta tehdään?
– Iso piikki on 18-vuotiaissa. Kun nuoret tulevat täysi-ikäisiksi, heistä 6-10 prosenttia eroaa kirkosta ensimmäisen aikuisvuoden aikana. Yllättävän moni eroaa juuri syntymäpäivänään. Kaikista eroajista 60 prosenttia on alle 30-vuotiaita.
– Tämä näkyy siten, että kirkkoon kuuluu muita ikäluokkia vähemmän alle 25-vuotiaita. Suomi on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana.
Eroakirkosta.fi -palvelu täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Millä mielin jatkatte?
– Eroakirkosta.fi on yksi vaikutuskanava. Se on ollut keskustelun avaaja uskonnon roolista sekä valtion ja kirkon suhteesta. Ruotsissa valtiokirkon asemaa purettiin ja Norjassa ollaan tekemässä samaa. Suomi on jäljessä.
– Täytyy muistaa, että tässä on käyty oikeutta ja kaikkea. Viimeisimmästä kantelusta saimme eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä palautteen, että palvelumme on hyvää. Virheitä sattuu äärimmäisen vähän.