Missä kunnossa kuntapalvelut ovat kansalaisten mielestä? Mitä palveluita eri puolueiden kannattajat painottavat ja onko siinä eroja? Kunnallisalan kehittämissäätiön Kuntavaaligallupista selviää myös, millä perusteella äänestäjät tekivät valintansa viime syksyn kuntavaaleissa. Vastaajia oli kaikkiaan lähes 5 000.
Liikuntaan ja urheiluun sekä peruskouluun liittyviä palveluita on vastaajien mielestä riittävästi. Odotetusti eniten puutteita nähtiin vanhuspalveluissa sekä terveydenhuollossa, joita riittämättöminä piti selvästi alle puolet vastaajista. Palvelujen laatua kysymys ei koskenut.
Palveluista tärkeimpinä pidettiin terveyspalveluita, peruskouluja, vanhusten huoltoa ja lasten päivähoitoa. Kansalaiset olivat tyytymättömimpiä tärkeimpinä pitämiinsä palveluihin.
Eri puolueiden kannattajien välillä tärkeysjärjestyksessä oli jonkin verran eroja. Kokoomuslaiset pitävät muita vähemmän toimeentulotukea tärkeänä kuntapalveluna, perussuomalaiset taas eivät pidä kulttuuripalveluita tärkeinä. Keskustalaiset eivät painota kumpaakaan.
Vasemmistoliittolaiset erottuivat kyselyssä pitämällä kaikkia kuntapalveluita keskimääräistä tärkeämpinä.
Kansalaiset ovat myös valmiita maksamaan veroja arvostamiensa kuntapalveluiden puolesta. 60 prosentin mielestä ”kunnan tarjoamiin palveluihin ja niiden tasoon verrattuna kunnallisverotus ei ole maassamme mitenkään kohtuuttoman korkeata”. Toista mieltä on vain joka neljäs.
Isommille hartioille
Kenen kuuluu järjestää kunnalliset palvelut? Gallupin mukaan kunnan omana työnä halutaan eniten pitää lasten päivähoito, lukiot, nuorisotyö, liikunta, rakennusvalvonta ja kirjastot.
Käytännöllisesti katsoen loput nykyisistä kuntien ja kuntayhtymien tehtävistä halutaan siirtää maakunnallisesti kuntien yhteistoiminnassa järjestettäväksi. Tällaisia kuntien yhteistyössä hoidettavia asioita ovat suomalaisten mielestä ennen muuta ammatillinen koulutus, joukkoliikenne, maakuntakaavoitus, jätehuolto, kansalaisopistot ja elinkeinopolitiikka.
Puolueittain tarkastellen kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat ovat vahvimmin maakunnallisen palvelujen järjestämisen kannalla. Heistä noin puolet siirtäisi sosiaali- ja terveydenhuollon ja kaksi kolmasosaa elinkeinoasiat, kansalaisopistot ja joukkoliikenteen kunnilta maakunnille.
Ulkoistamisesta eriarvoisuutta
Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat palveluiden ulkoistamiseen keskimäärää myönteisemmin. Kuitenkin myös kokoomuksen kannattajista enemmistö ilmoittaa, että kunnan tulee tuottaa ainakin suurin osa palveluista itse.
Kuusi kymmenestä kaikista vastaajista haluaa pitää kunnan roolin hallitsevana palveluiden järjestämisessä. Ulkoistamishalua hillitsee huoli sen sosiaalisista seurauksista. 64 prosenttia kansalaisista ajattelee, että kunnallisten palveluiden ulkoistamisesta seuraavaa eriarvoisuutta ja turvattomuutta.
Aiempien vuosien kyselyissä joka toinen on ollut taipuvainen hyväksymään näkemyksen, että sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen on omassa kotikunnassa mennyt jo nyt liian pitkälle. Kokoomuksen kannattajien enemmistö pitää palveluiden tuottajaa yhdentekevänä, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien enemmistö ei.
Aate ratkaisi kuntavaaleissa
Kunnallisalan kehittämissäätiön gallupin mukaan hieman yli puolet vastaajista (56 prosenttia) teki syksyn kuntavaaleissa äänestyspäätöksensä aatteellisilla perusteilla. Vaalikone, protesti, halu näpäyttää päättäjiä tai vaihtelun halu eivät olleet merkittävässä roolissa.
Asioista tärkeimmiksi nousivat kuntapalvelut yleensä ja etenkin terveyspalvelut ja vanhusten huolto erikseen. Näiden rinnalle nousi kotikunnan talous. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus vaikutti.
Vähemmän tärkeiksi, joskaan eivät aivan merkityksettömiksi, koettiin puolueiden kannatusmittaukset, euroalueen talousvaikeudet, maahanmuutto, kulttuuripalvelut, alkoholi ja huumeet sekä valtion velkaantuminen. Yleispoliittisilla asioilla, kuten eurokriisillä, ei siten ollut merkittävää asemaa ihmisten valinnoissa.
Viime aikoina on jälleen nostettu esiin eduskunta- ja kuntavaalien yhdistäminen, koska kunta-asiat jäävät joka tapauksessa vaalikeskusteluissa yleispolitiikan varjoon ja kuntavaalien äänestysprosentti on huono. Kansalaiset eivät kaksoisvaaleja kannata. Vaalien yhdistämistä tuki vain 26 prosenttia vastaajista ja vastusti tasan puolet.
lehti 