Työryhmä esittää jatkoa taitetulle indeksille
Työryhmän kannan mukaan nykyinen työeläkeindeksi on taannut hyvin eläkkeiden ostovoiman eikä indeksiä tarvitse muuttaa, esittää indeksityöryhmä. Eläkeläisjärjestöt jättivät työryhmän raporttiin eriävän kantansa.
Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, josta 80 prosenttia määräytyy kuluttajahintojen muutoksesta ja loput ansiokehityksestä.
Eläkeläisjärjestöt haluavat korottaa ansio-osan 30 prosenttiin. Eläkkeensaajien puheenjohtaja Matti Hellstén muistutti tiistaina raportin julkistamistilaisuudessa, että alun perin eläkkeiden luvattiin seuraavan nimellispalkkoja. Muutos olisi oikeudenmukainen askel sitä kohti.
Työryhmän puheenjohtaja, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala totesi, että matalien palkankorotusten aikaan ostovoimapainotteinen indeksi on edullinen eläkeläisille.
– Järjestelmämme on hyvää keskikastia. Se on hallinnoltaan kevyt ja takaa tasaisen eläketulon.
Ruotsin järjestelmässä eläkkeet saattavat pudota. Siellä eläkeindeksiin vaikuttavat mm. väestönkehitys ja taloustilanne. Työryhmä vertasi Suomen työeläkkeiden indeksijärjestelmää 21 muuhun maahan.
Suhde palkansaajiin pysynyt
Työeläkkeitä on tarkistettu taitetulla indeksillä vuodesta 1996. Laskelmien mukaan indeksi on korottanut keskimääräistä eläkettä 7 prosentilla 2000–2010. Kun verohuojennukset lasketaan mukaan, eläkkeiden ostovoima on kasvanut 13 prosentilla.
– Eläkkeiden ostovoima on pysynyt noin 70 prosentissa verrattuna ammatissa toimiviin, Rantala painotti.
Poikkeuksen tekevät työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, sillä työkyvyttömyyseläkkeet eivät nousseet tuona ajanjaksona.
Työryhmä perustelee nykyjärjestelmää taloustilanteella, ostovoimasta huolehtimisella, rahoituksen kestävyydellä ja sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella.
– Maksut eivät saa nousta niin korkeiksi, ettei kannata tehdä töitä, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko totesi.
Hän toivoi, että köyhien eläkeläisten tilanteeseen löytyisi ratkaisu.
– Myös ratkaisut työurien pidentämiseksi on uskallettava tehdä, sillä eläkejärjestelmää ei voi jatkuvasti muuttaa.
Työryhmän raportti lähtee laajalle lausuntokierrokselle.
Isot erot eläkemaksuissa
Indeksityöryhmä pohti viittä vaihtoehtoista järjestelmää. Niistä osassa tarkasteltiin myös eläkkeen määrityksessä käytettyä palkkakerrointa.
Laskelmien mukaan eläkeläisille edullisempi indeksi kasvattaisi 80-luvun puolivälissä syntyneiden ja sitä nuorempien eläkemaksua tavattoman paljon.
Vuonna 1935 syntyneet ovat maksaneet työurallaan eläkemaksua työnantajan osuus mukaan lukien 11,5 prosenttia palkasta. Heidän eläketulonsa ovat 3,4-kertaiset maksuihin nähden.
Vuonna 1975 syntyneiden arvioitu eläkemaksu palkasta on työuran aikana 24,6 prosenttia. Eläketulo suhteessa maksuun on 1,5-kertainen.
Vuonna 2000 syntyneiden eläkemaksu on nykyarvioiden mukaan 26 prosenttia palkoista. Heidän omiin eläkkeisiin riittäisi 20 prosentin maksu, mutta loput tarvitaan aiempien sukupolvien eläkkeiden maksuihin.
lehti 