Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen paheksui alkuviikolla viivyttelyä palvelusetelin käyttöönotossa. Palveluseteliä on käytetty pääasiassa kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kansaneläkelaitoksen tutkija Markku Laatu toteaa laitoksen blogissa palvelusetelin olevan nokkela keino yksityistää julkisia hyvinvointipalveluja. ”Vieläpä niin, että julkinen valta voi samalla vetäytyä myös palvelujen järjestämisvastuusta. Julkisesta vallasta tulee järjestäjän sijaan pikemminkin sponsori, joka monessa tapauksessa vain maksaa kuluttajan yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut määrättyyn setelin arvoon saakka”.
Laadun mukaan on epäselvää, millaisia hyötyjä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisaallosta seuraa.
”Voidaan myös kysyä, mitä koko yhteiskunnan mitassa todettavia hyötyjä saavutetaan, kun aiemmin julkisen vallan kontolle kuuluneita järjestämis- tai transaktiokustannuksia ja -vastuita siirtyy palvelusetelin myötä kuluttajan kannettavaksi. Parantuuko toiminnan kokonaistehokkuus, kun julkisen sektorin tilaaja-ammattilaisille kuuluneita tehtäviä siirretään yleensä ei niin suvereenin kuluttajan harteille?”
Perinteinen sosiaalipolitiikka pitää kaikista huolta
Laatu kirjoittaa perinteisen sosiaalipolitiikan suuren saavutuksen olleen pitää huolta myös niistä yhteiskunnan vähäosaisemmista, jotka eivät siihen omin voimin pysty.
”On vaikea nähdä miten palveluseteli edistää varsinkaan tämän saavutuksen toteutumista. Heidän kykynsä ja halunsa toimia kuluttajina yksityisillä palvelumarkkinoilla ovat usein erittäin heikot. Lisäksi kun parempiosaiset hakeutuvat palvelusetelin myötä yksityisten palvelujen käyttäjiksi, tämä voi vähentää yleistä kiinnostusta puolustaa vähäosaisemmille tarjottavia julkisia palveluja ja kehittää niiden laatua”.
lehti 