Lähes 60 prosenttia kuntajohtajista ilmoittaa, ettei hänen kuntansa ole valmis kuntaliitokseen. Yhtä suuri osa kuntajohtajista kannattaa yhteistyön syventämistä lähiseudun kuntien kanssa. Reilut puolet kuntajohtajista hyväksyy pakkoliitokset silloin, kun kunta täyttää kriisikunnan kriteerit.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntauudistuspuntari 3:sta, johon vastasi 124 kuntajohtajaa joulukuussa 2012. Vajaa puolet vastanneista oli alle 5 000 asukkaan kunnista.
– Tulosten mukaan kuntauudistuksen toteuttamisen keinovalikoimassa liitosten rinnalle nousee hyvin pitkälle menevä kuntien yhteistyön syventäminen. Käytännössä tämä voi nykyrakenteella merkitä vain vastuukunta- ja kuntayhtymärakenteiden nykyistä laajempaa hyödyntämistä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi kuntajohtajien kuntauudistusseminaarissa perjantaina.
– Samalla kasvaa huoli siitä, miten demokraattinen ohjaus ja taloudellinen kontrolli pystytään turvaamaan yhteistyörakenteissa.
– Ensisijaisena tavoitteena on vahva peruskunta. Niillä alueilla, joilla tällaista ei ole mahdollista muodostaa, vaihtoehtona on yhteistyöjärjestelmien vahvistaminen, Mäki-Lohiluoma painotti.
Usko oman kunnan selviytymiseen lisääntyi
Kuntauudistuspuntarin mukaan myönteisesti kuntauudistukseen suhtautuvien osuus on pienentynyt hieman vuodesta 2011. Samalla usko siihen, että tulevaisuuden ongelmista selvitään oman kunnan voimin, on vahvistunut.
Alle viidesosa kuntajohtajista arvioi, että kuntauudistus on tarpeellinen omalle kunnalleen vuoteen 2016 mennessä. Pitkällä aikavälillä kuntauudistuksen arvioi tarpeelliseksi noin 40 prosenttia vastanneista kuntajohtajista.
– Uudistusten toteutuksen aikataulu on tiukka ja vuoden 2015 alusta toteutettaville uudistuksille jää hyvin vähän valmisteluaikaa. On todennäköisempää, että suurin muutos tapahtuu vuoden 2017 alusta, Mäki-Lohiluoma totesi.
Yli kaksi kolmasosaa kuntajohtajista arvioi, että hänen nykyinen kuntansa pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
lehti 