KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Emme perustaneet uutta punakaartia”

– Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella, Markku Nieminen sanoo.

– Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella, Markku Nieminen sanoo. Kuva: Jarmo Lintunen

Punakaartin perustamisen syitä ja kohtaloa pohtiva perinneyhdistys haluaa sisällissodan jälkiselvittelyyn tasapuolisuutta.

Jouko Huru
27.1.2013 12.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Punakaarti

Vasemmistolaisen työväenliikkeen puolisotilaallinen järjestö. Yleensä punakaartilla viitataan Suomen 1918 sisällissodan vasemmistolaiseen osapuoleen.

Ensimmäiset työväenkaartit perustettiin 1905 suurlakon aikaan. Kaartit olivat järjestysjoukkoja ja vallankumouksellisia taistelujärjestöjä. Viaporin kapinaan osallistumisen jälkeen senaatti lakkautti punakaartit.

Ilmapiirin kärjistyttyä 1917 perustettiin työväen järjestyskaarteja lakkautettujen punakaartien tilalle. Järjestyksen pitoon oli perustettu myös porvarillisia suojeluskuntia. Kummatkin aseistautuivat 1917 lopulla.

Työväen järjestyskaartit olivat alkujaan paikallisia. Vasta sisällissodan aattona (26. 1. 1918) ne yhdistettiin, kun työväen järjestyskaarteista ja Helsingin punakaartista tehtiin Suomen punainen kaarti.

Suomen Työväestön Järjestyskaartin Perinneyhdistys ry kajahtaa juhlavalta. Yhdistys on perustettu tasapuolisuuden nimissä vaalimaan 1918 sisällissodassa hävinneen osapuolen punakaartin muistoa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Nieminen, 56, sanoo, että merkittävä syy yhdistyksen perustamiseen on viime vuosina maahan perustetut valkokaartin ja suojeluskuntien perinneyhdistykset. Niemisen mukaan ne vaalivat sisällissodan muistoa puolueellisesti.

Yhdistys haluaa ennen muuta tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun vieläkin osittain pimennossa olevia syitä punakaartin perustamiseen ja sen karmeaan kohtaloon hävityn sodan jälkeen.

Yhdistyksen facebook-sivuilla sanotaan, että sen tarkoituksena on ylläpitää keskustelua vaietuista sisällissodan jälkeisistä sotarikoksista ja tuottaa kunniaa ihmisille, jotka uhrautuivat aatteensa puolesta.

– Emme perustaneet 2010 uutta punakaartia. Perustavassa kokouksessa sovittiin, ettei missään tapauksessa perusteta mitään aseellista järjestöä. Päinvastoin. Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella.

Sotarikoksien kevät 1918

Niemisen omassa suvussa on ollut punakaartilaisia, niin miehiä kuin naisiakin. Hän sanoo nuorempana keskustelleensa vanhojen kaartiveteraanien kanssa.

– Heillä oli kova tarve selittää minulle, minkä takia silloin kävi niin kuin kävi. Ukot kertoivat, että se oli pakkotilanne silloin. Käsitin niin, että se verilöyly olisi joka tapauksessa tullut, että oli pakko yrittää ottaa valta.

Niemisen mielestä sisällissodasta on vieläkin vallalla valkoinen totuus.

– Keväällä 1918 tehtiin sotarikoksia. Ihmisiä suoranaisesti ammuttiin epämääräisten kenttäoikeuksien perusteella ja tapettiin nälkään. Mielestäni siitäkin pitäisi puhua. Näistä ei ole yleisesti puhuttu sotarikoksina.

Nieminen ei ole paljon pohtinut sitä, aiheuttaako heidän yhdistyksensä vastareaktioita.

– Voi olla, että joku saa raivonkohtauksia ja joku kohauttaa vain olkapäitään.

Hän ei kuitenkaan usko väkivallantekoihin:

– Jos jotain sattuu, niin ne jäävät varmaan joidenkin yksittäisten hourupäiden toimiksi.

Sisällissodan alkamisesta on sunnuntaina 27. tammikuuta kulunut 95 vuotta. Laajempi juttu perinneyhdistyksestä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 18. tammikuuta.

Punakaarti

Vasemmistolaisen työväenliikkeen puolisotilaallinen järjestö. Yleensä punakaartilla viitataan Suomen 1918 sisällissodan vasemmistolaiseen osapuoleen.

Ensimmäiset työväenkaartit perustettiin 1905 suurlakon aikaan. Kaartit olivat järjestysjoukkoja ja vallankumouksellisia taistelujärjestöjä. Viaporin kapinaan osallistumisen jälkeen senaatti lakkautti punakaartit.

Ilmapiirin kärjistyttyä 1917 perustettiin työväen järjestyskaarteja lakkautettujen punakaartien tilalle. Järjestyksen pitoon oli perustettu myös porvarillisia suojeluskuntia. Kummatkin aseistautuivat 1917 lopulla.

Työväen järjestyskaartit olivat alkujaan paikallisia. Vasta sisällissodan aattona (26. 1. 1918) ne yhdistettiin, kun työväen järjestyskaarteista ja Helsingin punakaartista tehtiin Suomen punainen kaarti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään