KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Emme perustaneet uutta punakaartia”

– Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella, Markku Nieminen sanoo.

– Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella, Markku Nieminen sanoo. Kuva: Jarmo Lintunen

Punakaartin perustamisen syitä ja kohtaloa pohtiva perinneyhdistys haluaa sisällissodan jälkiselvittelyyn tasapuolisuutta.

Jouko Huru
27.1.2013 12.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Punakaarti

Vasemmistolaisen työväenliikkeen puolisotilaallinen järjestö. Yleensä punakaartilla viitataan Suomen 1918 sisällissodan vasemmistolaiseen osapuoleen.

Ensimmäiset työväenkaartit perustettiin 1905 suurlakon aikaan. Kaartit olivat järjestysjoukkoja ja vallankumouksellisia taistelujärjestöjä. Viaporin kapinaan osallistumisen jälkeen senaatti lakkautti punakaartit.

Ilmapiirin kärjistyttyä 1917 perustettiin työväen järjestyskaarteja lakkautettujen punakaartien tilalle. Järjestyksen pitoon oli perustettu myös porvarillisia suojeluskuntia. Kummatkin aseistautuivat 1917 lopulla.

Työväen järjestyskaartit olivat alkujaan paikallisia. Vasta sisällissodan aattona (26. 1. 1918) ne yhdistettiin, kun työväen järjestyskaarteista ja Helsingin punakaartista tehtiin Suomen punainen kaarti.

Suomen Työväestön Järjestyskaartin Perinneyhdistys ry kajahtaa juhlavalta. Yhdistys on perustettu tasapuolisuuden nimissä vaalimaan 1918 sisällissodassa hävinneen osapuolen punakaartin muistoa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Nieminen, 56, sanoo, että merkittävä syy yhdistyksen perustamiseen on viime vuosina maahan perustetut valkokaartin ja suojeluskuntien perinneyhdistykset. Niemisen mukaan ne vaalivat sisällissodan muistoa puolueellisesti.

Yhdistys haluaa ennen muuta tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun vieläkin osittain pimennossa olevia syitä punakaartin perustamiseen ja sen karmeaan kohtaloon hävityn sodan jälkeen.

Yhdistyksen facebook-sivuilla sanotaan, että sen tarkoituksena on ylläpitää keskustelua vaietuista sisällissodan jälkeisistä sotarikoksista ja tuottaa kunniaa ihmisille, jotka uhrautuivat aatteensa puolesta.

– Emme perustaneet 2010 uutta punakaartia. Perustavassa kokouksessa sovittiin, ettei missään tapauksessa perusteta mitään aseellista järjestöä. Päinvastoin. Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella.

Sotarikoksien kevät 1918

Niemisen omassa suvussa on ollut punakaartilaisia, niin miehiä kuin naisiakin. Hän sanoo nuorempana keskustelleensa vanhojen kaartiveteraanien kanssa.

– Heillä oli kova tarve selittää minulle, minkä takia silloin kävi niin kuin kävi. Ukot kertoivat, että se oli pakkotilanne silloin. Käsitin niin, että se verilöyly olisi joka tapauksessa tullut, että oli pakko yrittää ottaa valta.

Niemisen mielestä sisällissodasta on vieläkin vallalla valkoinen totuus.

– Keväällä 1918 tehtiin sotarikoksia. Ihmisiä suoranaisesti ammuttiin epämääräisten kenttäoikeuksien perusteella ja tapettiin nälkään. Mielestäni siitäkin pitäisi puhua. Näistä ei ole yleisesti puhuttu sotarikoksina.

Nieminen ei ole paljon pohtinut sitä, aiheuttaako heidän yhdistyksensä vastareaktioita.

– Voi olla, että joku saa raivonkohtauksia ja joku kohauttaa vain olkapäitään.

Hän ei kuitenkaan usko väkivallantekoihin:

– Jos jotain sattuu, niin ne jäävät varmaan joidenkin yksittäisten hourupäiden toimiksi.

Sisällissodan alkamisesta on sunnuntaina 27. tammikuuta kulunut 95 vuotta. Laajempi juttu perinneyhdistyksestä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 18. tammikuuta.

Punakaarti

Vasemmistolaisen työväenliikkeen puolisotilaallinen järjestö. Yleensä punakaartilla viitataan Suomen 1918 sisällissodan vasemmistolaiseen osapuoleen.

Ensimmäiset työväenkaartit perustettiin 1905 suurlakon aikaan. Kaartit olivat järjestysjoukkoja ja vallankumouksellisia taistelujärjestöjä. Viaporin kapinaan osallistumisen jälkeen senaatti lakkautti punakaartit.

Ilmapiirin kärjistyttyä 1917 perustettiin työväen järjestyskaarteja lakkautettujen punakaartien tilalle. Järjestyksen pitoon oli perustettu myös porvarillisia suojeluskuntia. Kummatkin aseistautuivat 1917 lopulla.

Työväen järjestyskaartit olivat alkujaan paikallisia. Vasta sisällissodan aattona (26. 1. 1918) ne yhdistettiin, kun työväen järjestyskaarteista ja Helsingin punakaartista tehtiin Suomen punainen kaarti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hallitukselta on jäämässä todella synkkä pahoinvoinnin ja syrjäytymisen perintö, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

SAK esitteli tänään maanantaina 30.3. tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle.

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

Europarlamentaarikko Li Andersson vasemmistoliiton puoluekokouksessa Vantaalla marraskuussa 2025.

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

Akatemiatutkija Matti Ylöstä haastatteli Toivo Haimi.

Mitä pitäisi tapahtua, että Eurooppa vieroittautuisi digiriippuvuudesta Yhdysvaltoihin?

Uusimmat

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
02

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
03

Mitä pitäisi tapahtua, että Eurooppa vieroittautuisi digiriippuvuudesta Yhdysvaltoihin?

 
04

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 
05

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026

Pikku-Ainan krikettivideo herätti vihamyrskyn – Pakistanin heimoalueilla tytöt halutaan sulkea urheilun ulkopuolelle

29.03.2026

Kirjastoauto vie kirjoja ja kulttuuria Syyrian pakolaisleireille

28.03.2026

Ilmastonmuutoksen tuoma helle vie kenialaisnaisten työt

28.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset