– Venäjä on entistä enemmän osa Eurooppaa, Venäjän talouden asiantuntija, valtiotieteen tohtori Pekka Sutela sanoo.
Suomen Pankin johtavan neuvonantajan virasta vuonna 2011 eläköitynyt Sutela arvioi, että tulevaisuudessa Venäjä integroituu entistä enemmän Eurooppaan:
– Muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ole.
Sutela on varma, että Venäjän myllyt jauhavat poliittiset ja taloudelliset haasteensa niin, että siitä tulee entistä kovempi luu Euroopan talouteen. Venäjän talouden kasvu on koko ajan selvästi suurempaa kuin muun Euroopan.
Eurooppakin voittaa
Eurooppalaisten ei pidä Sutelan mukaan olla kuitenkaan huolissaan Venäjän eurooppalaistumisesta. Päinvastoin. Se on hänen mukaansa win-win-tilanne, jossa kaikki hyötyvät.
– Varsinkin, jos kehitystä katsoo vähänkään historiallista taustaa vasten. Onhan tämä Euroopan kahtiajaon loppuminen isompia juttuja, joita on tapahtunut viimeisten kymmenien vuosien aikana.
Aktiivisesti edelleen tutkimus- ja opetustyötä tekevältä Sutelalta on vastikään ilmestynyt kirja, Ruplan maa – kuinka Venäjästä tuli normaali talous (Siltala 2012). Siinä hän keskittyy erityisesti presidenttinä ja pääministerinä vaikuttaneen Vladimir Putinin kauteen.
Sutela rakentaa kirjassaan nyky-Venäjän taloushistorian sillat tähän päivään aina Neuvostoliiton ajoista lähtien. Sutela tuntee entisten sosialististen maiden taloudet. Hän toimi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in päällikkönä vuosina 1998–2009.
Suomella edellytykset hyötyä
Sutela sanoo, että Suomella on kaikki maantieteelliset ja kulttuuriset edellytykset hyötyä Venäjän talousmahdin kasvusta. Logistiset edut ja kulttuurin tuntemus ovat Suomella parempia kuin muilla pohjoismailla tai Keski-Euroopalla.
Verratessaan Suomen ja Venäjän talouksien kehittyneisyyttä Sutela arvioi, että Suomella on mahdollisuudet hyötyä rakennemuutosten eriaikaisuudesta. Rakennemuutoksista puhuessaan Sutela viittaa yhdysvaltalaiseen taloustieteilijään Alexander Gerschenkroniin, joka puhui kehittyvien maiden ”takapajuisuuden eduista”:
– Se tarkoittaa sitä, että pystyy kasvamaan nopeasti omaksumalla sitä, mitä muut ovat keksineet. Ei tarvitse kännykkää keksiä uudestaan. Silloin 1990-luvulla Venäjän ei tarvinnut keksiä myöskään pankkeja, kahviloita eikä ravintoloita.
Venäjä on lähivuosina ohittamassa maan rakentamiseen liittyvä nopean kasvun vaiheen – jonka Suomi on jo ohittanut. Jos Suomi aikoo hyötyä Venäjän nykyvaiheesta, on aktivoiduttava kiireesti. Maassamme hiipuvalla konepaja- ja muulla raskaan rakentamisen alalla saattaisi olla nyt Venäjän-markkinat.
– Ainoat lähellä olevat markkinat, missä tullaan rakentamaan paljon tulevaisuudessa ovat Venäjällä.
Hyvien Neuvostoliiton aikaisten kauppasuhteitten perään haikailijoille Sutela kuitenkin nostaa varoittavan kätensä:
– Silloin oli mahdollista pärjätä Neuvostoliitossa, vaikkei pärjännyt missään muualla. Mutta nyt on aivan turha kuvitella, että pärjäisi Venäjällä, jos ei pärjää muuallakin.
Pekka Sutelan koko haastattelu on luettavissa perjantaina 8. helmikuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Siinä Sutela arvioi myös, ettei presidentti Vladimir Putin ole vahva johtaja.
lehti 