Valtaosa pk-yrittäjistä on sitä mieltä, että valtiontaloutta pitää tasapainottaa hallituksen kehysriihessä menosäästöillä, kertoo Suomen Yrittäjien maanantaina julistettu pk-yritysbarometri.
Verojen ja säästöjen yhtäaikaista käyttöä kannatti kaksi viidestä yrittäjästä ja pelkän veroruuvin kiristämistä kolme prosenttia.
– Valtiontalouden ongelmana ei ole verokertymien vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu. Veroaste on jo varsin korkea, ja tuottoisimpien verojen korotus vielä nykyisestä vaikeuttaisi tutuvasti talouden uutta nousua, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm tulkitsi vastausten jakaumaa.
– Yrittäjät ovat tottuneet vähentämään menojaan, kun tilanne niin vaatii. Nyt he odottavat samaa valtiontaloudelta, Lindholm totesi.
Suhdanneodotukset parantuneet
Pk-yritysten odotukset kuluvan vuoden suhdanteista ovat nyt hieman aiempaa myönteisemmät. Joka neljäs näkee suhdanteiden paranevan tämän vuoden aikana. Palvelualoilla odotukset ovat edelleen korkeammat kuin muilla aloilla.
– Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta ei ole yrityksille vielä kertynyt, joten varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen, Lindholm huomautti.
Työpaikoistaan yritykset aikovat hänen mukaansa pitää kiinni.
– Henkilöstöodotukset nousivat hieman kaikilla toimialoilla.
Yrityksissä on enemmän henkilöstönsä määrää lisääviä kuin henkilöstön vähentämistä suunnittelevia. Parhaimpina henkilöstöodotukset ovat pysyneet palvelualoilla.
Yritystulon verotusta halutaan myöhentää
Toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitti, että hallitus käynnistäisi verorakenteen muuttamisen niin, että yritykseen jäävän tulon verotusta myöhennettäisiin.
– Samalla tulee päättää myös osakeyhtiöille palkkasummaan sidotusta työllisyysvarauksesta, joka on 30 prosenttia maksetuista palkoista. Päätös olisi askel kohti verotuksen rakennemuutosta.
Järventauksen mukaan molemmissa olisi kyse tulon jaotuksesta, joka ei pysyvästi vähentäisi verokertymää.
Suomalaisen työn kilpailukyvyn lisäämiseksi hän esitti yrittäjäpuolelta tuttua virttä. Yritystasolla pitäisi voida sopia henkilöstön kanssa mahdollisimman kilpailukykyiset työn tekemisen ehdot sekä palkkauksessa että työajoissa.