Hallitus antoi puolitoista vuotta valmistelussa olleen kuntarakennelain eduskunnalle torstaina. Kuntajakolaista kuntarakennelaiksi muuttuneessa lakiesityksessä kunnat velvoitetaan selvittämään kuntaliitosmahdollisuudet heinäkuun alkuun 2014 mennessä.
Lakiesitys määrittelee selvitysvelvollisuuden lisäksi selvitysperusteet ja niiden poikkeamat sekä kuntaliitosten taloudelliset tuet.
Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen (kok.) kuntaliitoksen selvitysperusteet ovat sellaiset, ettei todennäköisesti mikään kunta välty selvitysvelvollisuudelta.
Poikkeuksen saattavat Virkkusen mukaan muodostaa Kouvola ja Salo, joissa on äskettäin tehty suuret kuntaliitokset.
Lisäksi kielilakia muutetaan niin, että uuden kunnan asukkaiden kielelliset oikeudet eivät heikkene siinäkään tapauksessa, että kunnan kielienemmistö muuttuu liitoksen seurauksena.
– Tärkeintä on, että kunnat lähtevät nyt perusteellisesti selvittämään kuntaliitosten mahdollisuudet, hyödyt ja haitat. Tavoitteena on saada kaikkialle Suomeen muodostettua vahvat elinvoimaiset kunnat, Virkkunen sanoi hallituksen istunnon jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Päätökset kuntien yhdistymisistä perustuvat esityksen mukaan pääsääntöisesti liitoskuntien yhteiseen tahtoon. Pakkoliitoksiin valtioneuvoston päätöksillä voidaan Virkkusen mukaan kuitenkin mennä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kohdalla.
Tällaisissa tapauksissa valtioneuvosto voi Virkkusen mukaan myös pakottaa muita kuntia ottamaan varattoman kunnan mukaan liitokseen.
Kattavat selvitysperusteet
Lakiesityksen mukaan kuntien tulee selvittää yhdistyminen, jos yksikin kolmesta selvitysperusteesta toteutuu.
Selvitysperusteet ovat palveluiden edellyttämä 20 000 asukkaan väestöpohja, kunnan taloudellinen tilanne sekä työpaikkaomavaraisuus, työssäkäyntialue ja yhdyskuntarakenteen tarpeet.
Lisäksi kunnan pitää osallistua selvitykseen, ellei alueella ole ilman sitä saavutettavissa lain edellyttävää toiminnallista kokonaisuutta.
Kunnat voivat hakea poikkeusta selvitysperusteista valtioneuvostolta.
Helsingin metropolialuetta selvitysperusteet eivät koske, vaan sinne kehitetään omat kriteerit.
Yhdistymisavustuksia
Kunnille maksetaan yhdistymisavustuksia sekä korvataan mahdolliset liitosten aiheuttamat valtionosuusmenetykset vuoteen 2019 asti. Lisäksi kuntaliitokseen voi saada lisätukea, mikäli mukana on erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleva kunta.
Taloudellista tukea voivat saada vain kunnat, joissa yhdistymisselvitys on tehty määräaikaan mennessä.
Yhdistymiskorvauksen perusosa on liitosta kohden 2-10 miljoonaa euroa riippuen yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä.
Talousperusteeseen liittyvää lisäosaa maksetaan 150 euroa talousperusteen täyttävän kunnan asukasta kohti.
Laki on tarkoitus säätää eduskunnan keväistuntokaudella, jolloin se astuisi voimaan 1. heinäkuuta. Sen jälkeen kunnilla olisi tasan vuosi aikaa selvitysten tekemiseen.