Kolme vantaalaista vasemmistovaikuttajaa istuu Sokos Hotel Vantaan Pub Hertasissa, ja taustalla räikyy jääkiekkoselostus. Kello on seitsemän illansuussa. Tikkurilan kahvilat ovat jo sulkemassa oviaan, mutta baarit ovat avoinna.
Runsasta viikkoa aikaisemmin Vantaan vasemmistolaisten kokoontumispaikassa Puistokulmassa on pidetty kaikille puolueen jäsenille tarkoitettu tutustumisilta, jossa ideoitiin toiminnan muotoja, katunäkyvyyttä ja kenties katu-uskottavuuttakin. Suunnitelmissa on esimerkiksi järjestää sosiaalineuvontaa, osallistua ravintolapäivään ja toteuttaa soppatykkikiertue.
Baaripöydän ääressä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen Anu Kronberg-Merikukka, 39, kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen Minttu Sillanpää, 32, ja Tikkurilan aluetoimikunnan jäsen Ville Karinen, 35, jatkavat keskustelua siitä, miten Vasemmisto pääsisi Vantaalla toteuttamaan hyvää oikeudenmukaisuuspolitiikkaa.
– Politiikassa pitää olla kasvoja. Taustalla on oltava myös ideologia, mutta se ei yksin riitä, Tikkurilan kirjaston informaatikko ja Akavan erityisalojen Vantaan kaupungin luottamusmies Ville Karinen katsoo.
Valtuustossa on tällä kaudella neljä jäsentä – ”surkeaa”, Sillanpää huudahtaa, kun valtuustopaikkoja on yli 200 000 asukkaan kaupungissa 67. Keskeisissä lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Vasemmistolla on yksi paikka, kuten aiemminkin.
Omat kokemukset elävät keskustelussa mukana. Miksi läntisestä kaupunginosasta Pähkinärinteestä kestää yli tunnin ennen kuin Niemikotisäätiössä työskentelevä mielenterveystyöntekijä ja JHL:n luottamusmies Anu Kronberg-Merikukka pääsee bussilla ”melkein itään” eli Tikkurilaan? Pääseekö jokainen hoitoa tarvitseva oikeasti Peijaksen sairaalaan, kuten virkamiehet vakuuttavat?
Yhteisöverot alas… ja piankos taas leikataan?
SEL:n ammattiliittotyöntekijä Minttu Sillanpää kertoo olevansa huolissaan valtuuston seuraavasta kevätseminaarista. Toukokuussa Turussa kaupungin korkein virkamiesjohto kaupunginjohtaja Kari Nenosen johdolla esittelee budjettilinjauksensa valtuutetuille. Edelliseen seminaariin tuotiin rajut leikkauslistat, jotka hyväksyttiin valtuustossa vain pienin muutoksin ns. kuntatalouden tasapainottamisohjelmana.
”Ette te mitään lastensuojeluapua tarvitse”
Vantaalle valittiin juuri uusi elinkeinojohtaja, kun ennestäänkin oli jo olemassa elinkeinopäällikkö.
– Miten meillä on varaa tällaisiin virkoihin samaan aikaan, kun esimerkiksi kotihoitoa ei ole tarpeeksi, toimeentulotukihakemuksia ei käsitellä lakisääteisessä ajassa ja koulutunteja vähennetään, Sillanpää kyseenalaistaa.
Keskustelijoiden mielestä virkamiesten pitäisi käydä kunnan terveyskeskuksessa vastaanotoilla, jotta he tietäisivät, millaista on jonottaa sairaana. Keskustelussa herää ajatus Vasemmiston omasta varjobudjetista, jossa osoitetaan varoja ennaltaehkäisevään hoivaan ja sosiaalityöhön.
Kronberg-Merikukka kertoo tositarinan työelämästä. Perheen vanhemmat pyysivät apua, koska eivät kokeneet enää selviävänsä yksin. Sosiaalityöntekijä näytti kuvasta, että he ovat ”tässä janan keskivaiheilla” eivätkä siis tarvitse apua.
– Useita väkivaltatilanteita selvitettäessä on paljastunut, että tekijä oli vastikään käynyt pyytämässä apua, mutta pyyntö oli evätty.
– Mitäs kaunista se presidentti Sauli Niinistö puhuikaan perheistä ja keskinäisestä välittämisestä. Mutta mitäpä, jos järjestelmä on paska ja perhe on paska, Karinen täräyttää.
Kirjoittaja on Vantaan kaupunginhallituksen jäsen.
Enemmän vantaalaisesta kunnallispolitiikasta perjantaina 5. huhtikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.