Tampereen Vasemmiston sosiaali- ja terveysryhmä ja Hervannan vasemmisto järjestivät keskustelutilaisuuden Tampereen mielenterveyspalvelujen tulevaisuudesta. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta lakkautti tammikuussa psykiatrisen poliklikan Linnainmaalla, Kaukajärvellä ja Hervannassa. Mielenterveyspalvelut kuuluvat terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden alle. Tampereella niitä johtaa apulaispormestari Mikko Aaltonen.
Lakkauttamisten lisäksi kyse oli toiminnan muuttamisesta. Aluepoliklinikoille ei saatu psykiatreja
Ylilääkäri Päivi Kiviniemi kertoi tilaisuudessa, että mielenterveyspalvelujen kysyntä kasvaa Tampereella. Masennus on ohittanut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet eläkkeelle päätymisen syynä. Ennen tyypillinen potilas oli keski-ikäinen nainen, nyt moniongelmainen nuori. Leikkausten vaatimaa keskittämistä alettiin tehdä asiakkaiden ongelmien muuttunut sisältö mielessä. Yleistyvä moniongelmaisuus edellyttää Kiviniemen mukaan moniammatillista hoitoa, jota on helpointa tarjota isoissa yksiköissä.
Kiviniemi sanoo, että psykiatreja valmistuu liian vähän myös Tampereella, ja yksityinen sektori sekä ympäryskunnat vetävät heitä. Palveluja keskitetään pian valmistuvalle Tipotien terveysasemalle, joka on herättänyt kiinnostusta myös mielenterveyspalveluiden ammattilaisissa. Tipotiestä on suunniteltu myös yhteisöllistä ajanviettopaikkaa, eikä pelkkää harmaata terveyskeskusta.
Aluerajat poistuvat
Keskittäminen poistaa aluerajoja, jotka estävät lääkäreiden erikoisosaamisen tehokkaan käytön. Kiviniemi kertoo esimerkkinä psykiatrista, joka on hyvä hoitamaan syömishäiriöpotilaita, mutta jonka alueena on Linnainmaa. Syömishäiriöpotilaita ei voi lähettää Linnainmaalle, koska psykiatrilla on hoidettavanaan myös muut Linnainmaan potilaat, eikä psykiatrin erikoisosaaminen tule parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Keskittämisen etu potilaan kannalta on se, että hoitopaikka ei muutu ja hoitopaikka katkea, vaikka potilas muuttaisi.
Kysymyksiä aiheuttaa yhä, miten vaikeasti liikkuvat pääsevät keskitettyjen palvelujen pariin. Uusia bussilinjoja ei toistaiseksi ole suunnitteilla, ja mielenterveyspalvelujen asiakkailla on usein esimerkiksi paniikkihäiriöitä, jotka vaikeuttavat bussin käyttöä. Kolmas sektori ei voi yksinään hoitaa matalan kynnyksen hoitoa, koska siltä puuttuu osaaminen hoitoon ohjaamisessa. Apulaispormestari Aaltonen on kuitenkin tyytyväinen suuntaan.
– Näin osaaminen pyritään saamaan kaikkien käyttöön. Lisäksi työntekijöiden motivaatiota lisää, kun he pääsevät paneutumaan erikoisalaansa entistä tarkemmin.
uutiskirje 
