KOM-kirja
Kirja kattaa teatterin vaiheet 1960- ja -70-luvun vaihteesta vuoteen 2011.
Pitkissä artikkeleissa eri vuosikymmenistä kirjoittavat toimittaja Anneli Ollikainen, teatterintutkija Katri Tanskanen, Teatterin tiedotuskeskuksen TINFOn johtaja Hanna Helavuori ja Helsingin Sanomien teatterikriitikko Maria Säkö.
Sosiologi Tommi Hoikkala avaa KOMin ja yhteiskunnan suhdetta.
Teatterin tarinaa kertovat myös teatterin näyttelijät, ohjaajat, kirjoittajat, lavastajat ja säveltäjät.
Kirjassa kuuluu myös kriitikoiden ja tavallisten teatterikatsojien ääni.
Kirjan julkaisija on KOM-teatteri.
KOM-teatteri
KOM-teatteri perustettiin kiertäväksi teatteriksi vuonna 1971 Helsingissä.
Nykyisissä tiloissa Kapteeninkadulla KOM on toiminut vuodesta 1984. Kiertuetoimintaa jatketaan yhä.
Ohjelmiston merkittävän osan ovat muodostaneet KOM-teatterille kirjoitetut uudet kotimaiset tekstit.
Vuonna 2000 teatterin rinnalle perustettiin KOM-teksti, joka etsii ja kehittää uusia käsikirjoituksia teatterille. Se on ollut osaltaan nostamassa kotimaista näytelmäkirjallisuutta esille laajemminkin.
KOM-teatterin ohjelmistoon ovat alusta saakka kuuluneet erilaiset konsertti- ja estradityyppiset ohjelmat. KOM-teatteri on julkaissut useita levyjä, joiden lauluista on tullut poliittisen laululiikkeen klassikoita.
Huudahduksia ja halauksia. Niitä kuuluu ja näkyy, kun entiset ja nykyiset KOM-teatterilaiset ja teatterin ystävät kokoontuvat julkistamaan kirjaa teatterin yli 40-vuotisesta historiasta. KOM-ravintola on tungokseen asti täysi.
Teatterinjohtaja Pekka Milonoff kantaa pöytiin KOM-olutta, jonka etikettiin on painettu Vapauden kaihon sanat ja avaa sitten tilaisuuden. Hän lainaa näytelmäkirjailija Lauri Siparia:
– Minä en muista juuri mitään.
Dementiasta ei ole kyse, vaan teatteritaiteen luonteesta. Esitys on olemassa hetken, ja sitten sitä ei enää ole. Parhaassa tapauksessa se jättää muistijäljen.
Näitä jälkiä tavoitellaan KOM-kirjassa (Like 2013). Esityksistä ja niiden tekoprosesseista on monenlaisia tulkintoja, kullakin omanlaisensa.
Kirja on teatterin julkaisema ja siinä kuuluu teatterin ääni. Se kertaa KOMin syntyvaiheet, juuret 60-luvussa ja Ylioppilasteatterissa, ja jatkaa aina nykyisen ensemblen työtapojen kuvaukseen.
Väliin mahtuu taiteellisia voittoja, taloudellisia vaikeuksia, kriisejä ja ratkaisuja, asiaansa ja teatteriinsa sitoutuneita tekijöitä ja paljon keskustelua.
Avantgarde yhdistyi aatteeseen
Anneli Ollikainen on kirjoittanut KOMin ensimmäisestä viidestätoista vuodesta.
– KOMin ihmisten kohtaaminen ja yhteisöllisyys olivat ainutlaatuista 1970-luvun teatterissa.
KOMin profiloitumista työväen teatteriksi siivitti lakkokevät 1971. Se tempaisi komilaiset esiintymään muun muassa Metallin lakkolaisten estradeille.
Siihen sopi hyvin Kaisa Korhosen ja Kaj Chydeniuksen Bertolt Brechtin lauluihin ja teksteihin perustuva esitys Työstä ja taistelusta.
Komilaiset jatkoivat Ollikaisen mukaan 1960-luvulla kulttuuriväessä voimistunutta solidaarisuutta. Kun katse oli tuolloin ollut maailman tapahtumissa: Vietnamin sodassa, kolmannen maailman maissa ja kansainvälistymisessä, alettiin 70-luvulla tiedostaa enemmän myös suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta.
– Heikomman puolelle asettuminen oli hyvin luontaista.
Vaikka KOMin ensimmäistä kymmenvuotista voi pitää myös työväenteatterin joutsenlauluna, oli se Ollikaisen mielestä samaan aikaan hyvin hieno jakso.
Hän kertoo kuinka teatteri esiintyi paljon työväenjärjestöjen ja -yhdistysten tilauksesta. Ne möivät lippuja ja markkinoivat esityksiä. Tätä kautta teatteri löysi oman yleisönsä. Taiteilijoiden oleminen työväen liikkeen rinnalla ei ollut vain tyhjä slogan.
– Siitä syntyi myös kunnianhimoista taidetta.
Vuonna 1973 perustamisasiakirjojen ”edistyksellisyys” oli täsmentynyt työväenaatteeksi. KOMissa korostettiin työväenluokan maailmankatsomuksen yhä tietoisempaa valitsemista ohjelmiston ja tulkintojen lähtökohdaksi.
Moni komilainen liittyi vasta perustettuun Kulttuurityöntekijäin liittoon.
Ollikainen korostaa KOMin roolia musiikkiteatterin uranuurtajana. Eikä se tarkoittanut vain ”jalat harallaan” laulamista. Agitaatio oli yksi osa teatteria, mutta avantgardistinen estetiikka oli yhtä tärkeää.
Jo kaksi vuotta perustamisensa jälkeen teatteri palkkasi riveihinsä kolme muusikkoa. Eero Ojanen, Tapani Tamminen ja Ari Valtonen muodostivat KOM-trion.
– Oli ainutlaatuista että muusikot osallistuivat esitysten valmistamiseen harjoitusten alusta asti.
KOM-kirja. Toimittaneet Anneli Ollikainen ja Katri Tanskanen. 635 sivua. Like 2013.
Laajempi juttu KOM-kirjasta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 19. huhtikuuta.
KOM-kirja
Kirja kattaa teatterin vaiheet 1960- ja -70-luvun vaihteesta vuoteen 2011.
Pitkissä artikkeleissa eri vuosikymmenistä kirjoittavat toimittaja Anneli Ollikainen, teatterintutkija Katri Tanskanen, Teatterin tiedotuskeskuksen TINFOn johtaja Hanna Helavuori ja Helsingin Sanomien teatterikriitikko Maria Säkö.
Sosiologi Tommi Hoikkala avaa KOMin ja yhteiskunnan suhdetta.
Teatterin tarinaa kertovat myös teatterin näyttelijät, ohjaajat, kirjoittajat, lavastajat ja säveltäjät.
Kirjassa kuuluu myös kriitikoiden ja tavallisten teatterikatsojien ääni.
Kirjan julkaisija on KOM-teatteri.
KOM-teatteri
KOM-teatteri perustettiin kiertäväksi teatteriksi vuonna 1971 Helsingissä.
Nykyisissä tiloissa Kapteeninkadulla KOM on toiminut vuodesta 1984. Kiertuetoimintaa jatketaan yhä.
Ohjelmiston merkittävän osan ovat muodostaneet KOM-teatterille kirjoitetut uudet kotimaiset tekstit.
Vuonna 2000 teatterin rinnalle perustettiin KOM-teksti, joka etsii ja kehittää uusia käsikirjoituksia teatterille. Se on ollut osaltaan nostamassa kotimaista näytelmäkirjallisuutta esille laajemminkin.
KOM-teatterin ohjelmistoon ovat alusta saakka kuuluneet erilaiset konsertti- ja estradityyppiset ohjelmat. KOM-teatteri on julkaissut useita levyjä, joiden lauluista on tullut poliittisen laululiikkeen klassikoita.
uutiskirje 
