Museovirasto myönsi toukokuun alussa Työväenperinne ry:lle täksi vuodeksi 15 000 euroa yhdistyksen ylläpitämän Työväenliikkeen kirjaston digitointiprojektiin ja 10 000 euroa digitaaliseen kuva-arkistoprojektiin.
– Tarkoituksenamme on aluksi digitoida työväenliikettä koskevat pienpainatteet ja sitten julkaista ne esimerkiksi Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistossa tai Helsingin yliopiston Helda-tietokannassa, kertoo kirjastonhoitaja Raija Kangas.
Aineistot olisivat kenen tahansa käytettävissä internetissä, tekijänoikeus- ja henkilösuojarajoitukset huomioiden.
Bibliografioihin on koottu työväenliikettä käsittelevät opinnäytteet, historiikit, artikkelit ja kirjat.
Projekti on melkoinen, sillä aineistoa on 1800-luvun lopulta alkaen. Pienpainatteita on jonossa 1 600 ja monografioita 1 200 nimekettä. Lisäksi kirjastossa on luetteloimattomia pienpainatteita yli 30 000 julkaisua. Tänä vuonna digitoinnissa päästäänkin Kankaan mukaan vasta alkuun.
Kuvaprojektissa digitoidaan Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston valokuvia, joita julkaistaan arkistojen yhteisessä kuvatietokannassa arjenhistoria.fi.
Avustusta vain projekteille
Samaan aikaan, kun digitointihankkeet etenevät, kirjaston bibliografiaprojekti ja Työväentutkimus-vuosikirja ovat jääneet kokonaan ilman tukea. Työväenperinne ry on kuitenkin määritellyt juuri bibliografiatyön tärkeimmäksi hankkeekseen.
Kirjasto on perustamisvuodestaan 1987 alkaen sisällönkuvaillut ja luetteloinut aineistojaan. Vuosina 1987–1994 syntyivät painetut Työväen bibliografiat 1–4. Bibliografioihin on koottu työväenliikettä käsittelevät opinnäytteet, historiikit, artikkelit ja kirjat. Sittemmin vastaavaa työtä on tehty Kansalliskirjaston ylläpitämään Arto-tietokantaan, joka oli aluksi lähinnä kirjastojen käytössä, mutta nykyään kaikille avoin ja maksuton.
– Pidämme tietokannan ajan tasalla sitä mukaa, kun tulee uutta aineistoa. Työväen painatteiden bibliografiatyö on tärkeä kansallinen tehtävä, painottaa Työväenliikkeen kirjaston johtaja Kirsti Lumiala.
Bibliografiatyötä on tuettu sen aloittamisesta alkaen kulttuuriperinneavustuksista, joita jakoi aluksi opetusministeriö. Vuonna 2009 jakaminen siirrettiin Museoviraston tehtäväksi. Vielä vuonna 2011 se myönsi Työväenperinne ry:n bibliografiatyöhön 30 000 euroa, mutta viime vuonna ja tänä vuonna ei enää mitään. Avustuspäätökset esitellyt museoviraston erikoisasiantuntija Marianne Koski perustelee muutosta avustuksen kriteereillä.
– Kyseessä on hankeavustus, joka on tarkoitettu kulloisenkin avustusvuoden aikana toteutettaviin, selkeästi rajattuihin kokonaisuuksiin. Tämä tarkoittaa, ettei avustusta myönnetä vuosittain toistuviin tai vuodesta toiseen jatkuvaan toimintaan, sillä kyseessä ei ole toiminta-avustus.
Työväenperinnehankkeet vähissä
Uuden linjauksen myötä Työväenperinne ry:n saama avustus on kaikkiaankin pienentynyt: vuonna 2011 se oli 40 000, viime vuonna 30 000 ja tänä vuonna enää 25 000 euroa. Jaettavat määrärahat ovat kuitenkin pysyneet ennallaan, 150 000 eurossa.
Kosken mukaan muutokset selittyvät muun muassa hakijoiden määrän vaihtelulla.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön aikana hakemuksia tuli kyseiseen avustustyyppiin vuosittain vajaat 50. Nyt hakijamäärät ovat olleet selvästi suurempia: esimerkiksi vuodelle 2012 hakemuksia tuli 109 ja tälle vuodelle 75.
Okm:n jakaessa tukea puolet siitä suunnattiin työväenperinteeseen liittyviin hankkeisiin, puolet muihin kulttuuriperinnehankkeisiin. Nykyään avustuksia jaetaan enemmän sen mukaan, millaisia hakemuksia on tullut.
– Vuonna 2013 nimenomaan työväenkulttuuriin liittyviä hakemuksia oli vain kuusi, joista neljälle myönnettiin avustusta, Koski kertoo.
Kaikkiaan avustuksen saajia oli 31.
Työväenliikkeen kirjasto jatkaa kaikesta huolimatta bibliografiatyötään ja Työväentutkimus-vuosikirjan julkaisemista.
– Rahoitus pitää nyt ratkaista. Bibliografiatyöhön käytettävä aika on poissa muusta kirjastotyöstä. Saamme kirjastotyöhön valtionapua, mutta vuosikirjan tekeminen ei ole okm:n mielestä kirjastotyötä, Lumiala pohtii.