Työnantajien asenteet keskitettyä työmarkkinaratkaisua kohtaan ovat kesän aikana muuttuneet selvästi. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen tammikuussa tekemä linjaus liittokohtaisesta kierroksesta on edelleen voimassa, mutta se voidaan koska tahansa muuttaa uudessa kokouksessa.
Tilanteen muuttuminen näkyi selvästi Porissa torstaina järjestetyssä Suomiareenan työmarkkinakeskustelussa. Tämä näkyi etenkin EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen puheenvuorossa, jossa sanoi poikkeuksellisen huonon taloustilanteen vaativan etujärjestöiltä ja hallituksella keinoja, joilla saadaan käänne aikaan.
– Sen jälkeen voidaan riidellä on onko se keskitetty vai liittokohtainen, sanoi Laatunen kuitenkin korostaen, että keskitetyt ovat yleensä onnistuneet vaikean taloudellisen tilanteen korjaamisessa.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on kutsunut elokuun lopussa järjestöt keskustelemaan tilanteesta. Palkansaajajärjestöt ovat olleet varsin yksimielisiä siitä, että silloin on aloitettava neuvottelut keskitetystä ratkaisusta.
– Keskitetty ratkaisu olisi kaikkien kannalta paras. Se olisi parasta työllisyyden ja ostovoiman kannalta, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.).
Neuvottelut pikavauhdilla
Työmarkkinajohtajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että mahdollinen keskitetty tulisi neuvotella mahdollisimman nopeasti ja sopimuksen sisällön tulisi olla yksinkertainen. Mihinkään laajoihin asioihin ei Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon (sd.) mukaan aika riitä.
Lasse Laatusen mukaan neuvottelutuloksen tulee syntyä ennen Teknologiateollisuuden varsinaisten neuvottelujen alkamista. Hän mukaansa tällä kertaa ei voida ajaa kaksilla raiteille, kuten raamisopimusta tehtäessä. Silloihin Teknologiateollisuudessa neuvoteltiin samaan aikaan kun keskusjärjestöt kävivät omia neuvottelujaan. Työnantajapuolella tieto ei ilmeisesti kulkenut. Näin ainakin väitettiin, kun EK:n silloinen toimitusjohtaja Mikko Pukkinen sai potkut.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd.) muistutti, että liittokierroksella teknologiateollisuuden sopimus on vain yksi sopimuksista ja paletti jatkuu muilla sopimuksella, jotka neuvotellaan ajallaan.
– Kyllähän teknologiateollisuuden päänavaus suuntaa liittokierroksella tulevia muita sopimuksia. Viisainta on nyt kuitenkin katsoa, että onko mahdollista rakentaa keskitetty, sanoi kuntatyönantajien Markku Jalonen.
EK:n herruus ratkeaa
Viime keväällä käydyt ns. tunnustelut keskitystä kaatuivat Teknologiateollisuuden jyrkkään keskitettyjä vastustavaan asenteeseen. Paine Teknologiateollisuutta kohtaan on työnantajapuolelle kuitenkin koko ajan kasvanut.
Virallisesti EK:ssa korostetaan järjestön yhtenäisyyttä. Lasse Laatunenkin muistutti Porissa, että Teknologiateollisuus oli mukana kevään tunnusteluissa ja tullee olemaan mukana elokuussakin.
Todellisuudessa kuitenkin kriisi on kulminoitunut tupoa kannattavan EK:n pragmaattisen puheenjohtajan Ilpo Kokkilan ja Teknologiateollisuuden aatesyistä keskitettyjä vastustavan varatoimitusjohtajan Risto Alangon välillä. Elokuussa nähdään ainakin se, että määrääkö työnantajien linjan Suomen rikkaimpiin kuuluva vuorineuvos vai yhden jäsenliiton palkattu johtaja.
Mahdollisen ratkaisun sisällöstä riittää vielä avoimia kysymyksiä. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) totesi, että palkankorotusvarastakaan ei ole vielä yhteistä näkemystä. PAMin puheenjohtaja Ann Selin muistutti, että tärkeintä on saada yksimielisyys siitä mistä tulee sopia.
”Turvaa tarvitaan”
Keskustelua seurannut PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas.) sanoi selkeän viestin olleen, että elokuussa syntyy keskitetty ratkaisu.
– Laatunen siirsi EK:n keskitetyn puolelle tukemalla yksinkertaista, mutta nopeaa ratkaisua.
Julkunen toivoi, että Suomen yrittäjät ja Jussi Järventaus (kok.) eivät ryhtyisi enää sotkemaan tilannetta, vaikka eivät itse sopimusneuvotteluihin pääse. Järventaus ehti keskiviikkona vaatia lomarahojen ja pekkaspäivien poistamista. Ay-liikkeen mukaan tämä tarkoittaisi palkanalennusta.
Julkusen mukaan mahdollinen ratkaisu tulisi valtiovallan osalta sisältää turvaan liittyviä ratkaisuja, kuten alipalkkauksen kriminalisoinnin, vuokratyön säätelyn ja työttömyyteen satsaamisen.
– Nämä ovat sellaista turvaa, joka ei ole rahaa. Palkkaratkaisun on oltava taas sellainen, joka tukee ostovoiman säilyttämistä ja nostamista, sanoo Julkunen.
lehti 