KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Idän ja lännen välissä

Ruotsissa on kuluneena vuonna käyty kiivasta keskustelua maanpuolustuksesta.

Ruotsissa on kuluneena vuonna käyty kiivasta keskustelua maanpuolustuksesta. Kuva: istockphoto

Jukka Parkkari
4.11.2013 17.16
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Tänä syksynä kävi kummasti.

Olin juuri monelle sanonut, että sienikausi alkaa kohta olla parhaimmillaan, kun sienien nousu Vuosaaren metsiin loppui lähes kokonaan. Onneksi olin jo ehtinyt kerätä melkoiset varastot tatteja ja rouskuja, joten ei joudu ensi talvena nälkää näkemään.

Sienien puutteen korvasi kuitenkin upein ruska mitä olen täällä Aurinkolahden rannoilla ikinä nähnyt. Puut ja pensaat leiskuivat pitkään kuin Lapissa parhaimmillaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomalaiset upseerit kutsuvat Ruotsin puolustus-voimia nykyisin “seikkailuarmeijaksi”.

Joinakin aamuina mereltä nousi usva, joka sai maiseman näyttämään unenomaiselta, kuin lapsuuteni satukirjoissa.

Sitten vielä valkoiset juhannusruusut päättivät ryhtyä puskemaan kukkaa toiseen kertaan lokakuun alkupuolella.

Kun sienet olivat kadonneet, oli minulla hyvää aikaa tehdä muutaman päivän matka mahtavaan Pietariin, jonne Allegro-junan ansiosta pääsee nykyisin erittäin kätevästi. Aikaa ei kulu jonoissa, kun tulli- ja rajatarkastukset tehdään hurjaa vauhtia kiitävässä junassa. Nerokasta!

Pietarissa riittää katsomista vaikka kuinka. Siitä löytyy aina uusia puolia – myös huonoja puolia.

Tällä kertaa näin havainnollisesti miten härskisti röyhkeät roistot ryöstävät matkailijoita. Eikä miliisejä näkynyt tietysti missään, vaikka tapahtumapaikka oli yksi kaupungin tärkeimmistä turistikohteista. Onneksi minulta ei viety mitään, mutta konnien touhua seurattuani käännyin hetkessä Suomen ja Venäjän välisen viisumivapauden kiivaaksi vastustajaksi.

Samoin taisi käydä muillekin matkaseurueemme jäsenille.

Ruotsikin näyttää muuttaneen näkemyksiään Venäjän suhteen, sillä uutistiedot kertovat sen siirtäneen Gotlannin saarelle panssarivaunuja, taisteluajoneuvoja ja muuta sotakalalustoa.

Ruotsi poisti aseensa ja sotilaansa Itämeren suurimmalta ja strategisesti tärkeältä saarelta vuonna 2004 osana maan armeijan suurta alasajoa. Mutta nyt näyttää siltä, että Venäjän viime aikojen suuret sotaharjoitukset ovat säikäyttäneet ruotsalaiset.

Länsinaapurimme kannalta ikävin tapahtuva sattui pääsiäisviikolla, kun Laatokka 2013 -sotarajoitukseen liittyen kaksi venäläistä Tu-22M-pommikonetta kiisi kohti Ruotsia hävittäjäsaattueen suojaamina, eikä Ruotsi saanut yhtään omaa hävittäjäänsä tunnistuslennolle.

Asiantuntijoiden mukaan pommikoneiden harjoitusmaaleina olivat Ruotsin ilmavoimien molemmat johtokeskukset, joista toinen sijaitsee Tukholman lähellä ja toinen maan eteläosassa. Tositilanteessa isku olisi lamauttanut koko Ruotsin kuihtuneen ilmapuolustuksen.

Kylmän sodan kuumimpina aikoina Ruotsilla oli maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat. Vielä vuosituhannen vaihteessa Ruotsilla oli viisi ilmavoimien johtokeskusta ja kuusi lennostoa. Nyt lennostojakin on vain kaksi.

Kaiken lisäksi Ruotsin ilmavoimat on kouluttanut vähiin JAS 39 Grapen -hävittäjiinsä liian niukasti lentäjiä, vain noin 80. Tämäkin ehkä selittää pääsiäispyhien munausta, jota oli vielä edeltänyt Ruotsin puolustusvoimien komentajan Sverker Göranssonin pessimistinen lehtihaastattelu. Siinä kenraali oli tylysti ilmoittanut johtamansa armeijan kestävän hyökkäystä enintään viikon ajan.

Panssarivaunujen ja muun kaluston siirto Gotlantiin osoittaa, että Ruotsissa on ryhdytty perumaan aikaisempia päätöksiä. Täytyy vain toivoa, että hyvässä rasvassa Itämeren kukkaissaarella köllöttelevät panssarivaunut pelottavat venäläisiä ja saavat heidät luopumaan kylmän sodan mallisista harjoituksistaan.

Valitettavasti Ruotsin armeijalla ei ollut varaa lähettää yhtään sotilastaan panssarivaunujen mukana Gotlantiin. Suomalaiset upseerit kutsuvatkin Ruotsin puolustusvoimia nykyisin “seikkailuarmeijaksi”, joka lähettelee poikia ja tyttöjä eksoottisiin tehtäviin kaukaisin maille, mutta josta ei ole omaa maataan puolustamaan.

Ruotsissa on kuluneena vuonna käyty kiivasta keskustelua maanpuolustuksesta. Siellä tähyillään taas huolestuneena Itämerelle ja itäiselle taivaalle, jonne on ilmestymässä aivan uusia sotilaskonetyyppejä.

Venäjän sotilasbudjetti on jo pitkään kasvanut vuosittain kaksinumeroisella luvulla. Presidentti Vladimir Putin on itse olut hävittäjäkoneen kyydissä ja osoittanut muutoinkin tukensa muun muassa ilmavoimille.

Se on näkynyt konetilauksina. Uutta Su-35 -hävittäjää toimitetaan parhaillaan laivueille. Niiden kokonaismääräksi on kaavailtu 48:aa. Vientimalli Su-30 otetaan parannettuna painoksena myös omien ilmavoimien käyttöön. Tilauksessa on 30 konetta. Vanhoja Tu-160 -pommikoneita modernisoidaan.

Venäjän ensimmäistä viidennen sukupolven hävittäjää Su T-50:tä on valmiina neljä prototyyppiä. Sarjavalmistuksen pitäisi alkaa 2015 ja huippukalliiden koneiden kokonaismääräksi on kaavailtu 60.

Tilausmäärät kertovat modernien asejärjestelmien hintojen noususta. Enää Venäjäkään ei pysty tilaamaan satoja tai jopa tuhansia koneita, kuten tapana oli Neuvostoliiton mahtiaikoina.

Mutta se vanhoista ajoista on jäänyt jäljelle, että edelleenkin sotilaskoneista tehdään vientiin tarkoitettuja kehnommin varusteltuja “kehitysmaamalleja”, jollaisia Suomi ei toki suostunut ostamaan Mig-hävittäjiä käyttäessään.

Suomi tuli toiseksi Pisa-tutkimusta vastaavassa kansainvälisessä vertailussa, jossa mitattiin aikuisten ihmisten taitoja nykymaailman vaatimissa osaamisissa.

Perkele! Hävisimme taas.

Hieman tietysti lohduttaa se, että jätimme Ruotsin sentään jälkeemme.

Perussuomalaisistakin potkut saaneesta kansanedustaja James Hirvisaaresta tuli heti Timo Soinin monotuksen jälkeen tv-persoona, joka jakeli nerokkaita ajatuksiaan näköradion kuvaruudussa monessa eri ohjelmassa. Harvoin olen nähnyt niin onnellista ja itseensä tyytyväistä miestä. Oikein kateeksi kävi.

Olen varma, että Jamesta odottavat vielä suuret tehtävät. Hän sopisi loistavasti esimerkiksi Kokoomuksen nuortenliiton johtotehtäviin. Ja ehkäpä James saa vielä joskus kutsun julkkisten Big Brother -taloonkin.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Mauri Peltokangas on perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Kansanedustaja höpötteli ”kiintiömuslimeista” – Perussuomalaiset vetää vaalivaihteen silmään, ja kokoomus katsoo vierestä

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Uusimmat

Päivi Alasalmen historiallisessa Tampere-dekkarissa Enkelinkiharassa sarjamurhaaja iskee köyhien Kyttälässä, mutta se ei tunnu miltään

Rodney Bayn venesatama Saint Luciassa. Merenpinnan nousu kuuluu pieniin saarivaltioihin kohdistuviin kasvaviin uhkiin, kun maailma lähestyy 1,5 asteen lämpenemisrajan odotettua ylitystä.

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

Kolumbialainen Nasa-kansan johtaja Aída Quilcué puolustaa alkuperäiskansojen oikeuksia maihinsa ja alueisiinsa. Toimintansa vuoksi hän on joutunut väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Joulukuussa 2008 tehdyssä hyökkäyksessä kuoli hänen aviomiehensä Edwin Legarda.

124 ympäristöaktivistia surmattiin viime vuonna – valtaosa uhreista on alkuperäiskansojen jäseniä ja pienviljelijöitä

Datakeskusten työolosuhteista on kerrottu julkisuuteen viime aikoina. Kuvassa on Googlen datakeskuksen laajennustyömaa Haminassa.

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

 
02

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

 
03

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

 
04

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

 
05

Saako ihminen lentää? ”Aika harva lopulta saa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

25.09.2026

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

25.09.2026

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

25.09.2026

Despootin unet ja rakkaudet – Pirkko Saision Suliko onnistuu Q-teatterissa

24.09.2026

Pia Lohikoski: Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä

24.09.2026

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

24.09.2026

Mai Kivelä: Ympäristöllä Suomessa krooninen rahoitusvaje

24.09.2026

Vaalit ratkaisevat työelämän laadun, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja

24.09.2026

Jessi Jokelainen: Oikeisto uskoo heikoimmassa asemassa olevilla olevan jo tarpeeksi

24.09.2026

Viiden puolueen edustajat vaativat Timo Vornasen edustajantoimen tutkimista – ”Rikokset ovat vakavia”

23.09.2026

Von der Leyenin linjapuheesta puuttui tavallinen eurooppalainen, sanoo vasemmiston Kyllönen – Kanada-sopimus ”nerokas vastaisku”

23.09.2026

Ekonomisti painaa jarrua työttömyyspuheille ja kertoo, mikä seuraavaksi uhkaa – ”Poliittisesti tämä vaara on todella suuri”

22.09.2026

Koskela: ”Vaalien lähestyessä hallituksen soisi olevan edes rehellinen” – Budjettiesitys heikentää valtiontaloutta

22.09.2026

Lohikoski: ”Ensin leikataan palvelut, sitten ihmetellään ongelmien kasvua”

22.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset