KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Satavuotias Camus yhä tulenarka

Nobel-kirjailija, filosofi Albert Camus Pariisissa vuonna 1957.

Nobel-kirjailija, filosofi Albert Camus Pariisissa vuonna 1957. Kuva: All Over Press

Sata vuotta sitten syntynyt Albert Camus polttaa yhä. Pistävästi kuin Välimeren aurinko häikäisi kulttikirja Sivullisen Mersaultia hänen ampuessaan arabin.

Esa Aallas
8.11.2013 16.16
Fediverse-instanssi:

Kapinallisen kirjailijan muistaminen herättää ristiriitaisia tuntoja sekä Ranskassa että Algeriassa, jossa Albert Camus syntyi 7. marraskuuta 1913 ranskalaiseen maahanmuuttajaperheeseen.

Autoturmassa 1960 vasta 46-vuotiaana kuollut ikoni nostaa pintaan niin Algerian sodan traumat kuin Ranskaa repivän muslimien maahanmuuton.

Aikaansa vaikuttanut kirjailija taisteli kynällään väkivaltaa ja vääryyttä vastaan. Ja koki henkilökohtaisesti Algerian sodan onnettomuutenaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kirjailija taisteli kynällään väkivaltaa ja vääryyttä vastaan.

Muistojen sotaa

Algerian historian tuntija, professori Benjamin Stora, Pariisin yliopisto 13:sta, erotettiin Aix-en-Provence’ssa syyskuussa avatun Camus´n 100-vuotisjuhlanäyttelyn puheenjohtajan tehtävästä konservatiivisten paikallispoliitikkojen vaateesta.

Stora katsoo yhdessä Jean-Baptiste Péretién kanssa tänä syksynä julkaisemassa Camus brûlant -teoksessaan (Tulenarka Camus) eronsa syyksi Ranskassa käytävää muistojen sotaa.

– Sen sijaan että näyttelyssä olisi tuotu monipuolisesti esiin näkemyksiä ristiriitaisesta Camus’tä, kirjailija haluttiin palvelemaan suurvaltanostalgiaa potevaa poliittista suuntausta, väittää Algeriassa syntynyt Stora.

Camus on toki syksyn kirjailijanimi Ranskassa. Silti ei keskeisiin tiloihin, kuten kansalliskirjastoon tai Pompidou-keskukseen ole saatu lukuisista ehdotuksista huolimatta näyttelyä Camus’ta – Casanovasta ja Sartresta kylläkin.

Pari vuotta sitten herätti kummastusta edellisen presidentin Nicolas Sarkozyn ehdotus Camus´n haudan siirrosta Panthéoniin, jossa muun muassa Hugo, Pasteur ja Voltaire lepäävät. Kirjailijan poika Jean Camus piti ehdotusta loukkaavana.

Kirkkoon kuulumaton kirjailija haudattiin maallisin menoin Loumarinin kylän hautausmaalle. Camus osti sieltä talon 1957 saamallaan kirjallisuuden Nobel-palkinnollaan.

Siltaa yli Välimeren

Algeriassa puolestaan vanhoillliset nationalistit estivät Storan mukaan 2010 Camus -kiertueen järjestämisen. Nykyisten vallanpitäjien legitimiteetti ilmeisesti edellyttää yhä 50 vuotta sitten itsenäistyneen valtion pitävän kirjailijaa kolonialistisena.

– Eikä vielä tänä päivänäkään mikään kerro pääkaupunki Algerin Belcourtin työläiskaupunginosassa kävijälle kirjailijan varttuneen siellä.

– Välimerellisen Camus’n avulla voisi rakentaa siltaa pohjoisen ja eteläisen rannikon kesken ylitse Välimeren, katsoo kirjailijaa kiehtovan moniselitteisenä ja ristiriitaisena mutta avoimeen vuoropuheluun pyrkineenä pitävä Stora.

Camus kannatti muslimienemmistön ja ranskalaisvähemmistön yhteiseloa. Hieman samansuuntaisesti kuin myöhemmin kävi todeksi Etelä-Afrikassa, on kirjailijan tytär Catharine Camus tulkinnut.

Tytär kirjoitti puhtaaksi isänsä keskeneräisen teoksen liuskat, jotka löytyivät turma-autosta singonneesta salkusta. Ensimmäinen ihminen -teos ilmestyi 1994 (suomeksi 1995) – 34 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

Siihen pohjautuva Gianni Amelion ohjaama italialais-ranskalainen elokuva Il primo uomo, jossa Stora toimi historian asiantuntijana, sai ensi-iltansa 2011. Camus’n alter ego Jacques Cormery kulkee filmissä kirjailijan jalanjäljillä alkaen kohta sata vuotta sitten syttyneessä 1. maailmansodassa 1914 kuolleen isänsä haudalla.

Ranskassa asuva algerialainen Salah Guemriche laittaa juhlavuoden Aujourd´hui Mersault est mort -teoksessaan (Mersault kuoli tänään) Sivullisen päähenkilön ampuman arabin lapset vaatimaan isänsä tappajahahmon luojalta, ”monsieur Albertilta” oikeutta.

Tekijä myöntää Camus´n tuoneen esiin algerialaisten kärsimyksiä mutta olleen kyvytön kyseenalaistamaan kolonialistista järjestelmää ja sen pohjimmaista rasismia. ”Alusta alkaen kolonisaatio merkitsi väkivaltaista humanismin vastaisuutta, monsieur Albert ”, painottaa yksi pojista teoksessa.

Hukattu mahdollisuus

Algerian poliittisesta kehityksestä väitelleen Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan, professori Tuomo Melasuon mielestä Camus on eräille ongelmallinen erityisesti Algerian itsenäisyyssodan ja sen aiheuttamien traumojen takia.

– Camus’n ajama siviilirauha ei sopinut yhdellekään konfliktin osapuolista. Siviilirauha olisi voinut luonut pohjan muokattavalle ratkaisulle. Se olisi voinut säästää osapuolet paljolta inhimilliseltä tuskalta ja kärsimykseltä. Siksi tämä hukattu mahdollisuus on yhä joillekin kiusallinen.

Arvioiden mukaan Algerian sodassa sai surmansa ainakin 300 000 – 400 000 ihmistä. Algerian eurooppalaisten keskuuteen syntynyt äärijärjestö OAS terrorisoi myös maan eurooppalaisia pakottaen heidät jättämään maan.

– Noin 900 000 ”pied noirin” (mustajalan) vaihtoehdoksi tarjoutui joko matkalaukku tai ruumisarkku. Suurelle osalle algerialaisista eurooppalaisten poistuminen merkitsi menetystä, koska maan hallinto ja talous pitkälti romahtivat.

Sivullinen ja Pikku-Prinssi

Tämän päivän Algeriassa ranskalaisen Algerian eurooppalaiset eivät enää ole Melasuon mielestä ongelma, ainoastaan sotarikolliset. Varttuneelle uudelle sukupolvelle siirtomaa-aika ja itsenäisyyssota eivät ole samalla tavalla traumaattisia kokemuksia kuin heidän vanhemmilleen.

– Keskeistä Algerian ja Ranskan nykyisissä väleissä ovat inhimillisten suhteiden ja yhteyksien yleisyys ja toistuvuus. Seka-avioliittoja ei ole koskaan ennen solmittu niin runsaasti kuin nykyisin.

Usein Algeriassa käyvä Tuomo Melasuo arvioi Camus´n muuttuvan koko ajan yhteisemmäksi omaisuudeksi.

– Algerialaiset omivat Camus’tä niin kuin he ovat omineet kirkkoisä Augustinuksen, jonka restauroidun katedraalin avajaiset pidettiin lokakuussa.

Hän myös korostaa monen nimekkään ranskalaisvaikuttajan vaiheiden vievän kirjailijan tapaan Algeriaan.

– Esimerkiksi historioitsija Fernand Braudel, sosiologi Pierre Bourdieu, filosofi Jacques Derrida ja taloustieteilijä Jacques Attali.

– Eikä pidä unohtaa sitäkään, että tänään kaksi eniten myydyintä ranskankielistä teosta, Sivullinen sekä Antoine de Saint-Exupéry’n Pikku-Prinssi pohjautuvat Algeriaan.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset