Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on selvittänyt suomalaisten kuntien tekemiä tekstiili-, elektroniikka-, katukivi- ja elintarvikehankintoja viimeisen vuoden ajalta. Selvityksessä se kävi läpi 76 tarjousasiakirjaa, joihin liittyi hankintoja maista, joissa on kohonnut riski erilaisiin tuotannon ihmisoikeusloukkauksiin.
Vain neljässä tarjouspyynnössä oli järjestön mukaan asetettu riittäviä sosiaalisen vastuullisuuden takaavia kriteereitä. Lähes 80 prosentissa tarjouspyynnöistä keskityttiin vain halvimpaan hintaan.
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartialan mukaan hankintojen vastuullisuutta valvotaan pöyristyttävän vähän.
– Kuntiin hankitaan yhteisillä verovaroilla miljoonilla euroilla tuotteita maista, joissa tuotanto-olot voivat olla ala-arvoisia. Suurin osa kunnista ei tiedä mistä ja millaisista oloista tuotteet tulevat.
Suomi tulee jälkijoukoissa
Monet eurooppalaiset kunnat ovat Finnwatchin mukaan paljon Suomea edellä sosiaalisesti kestävissä hankinnoissa. Esimerkiksi Ruotsissa Malmön kaupunki on ottanut käyttöön riskimaahankintojen auditoinnit ja tekee vastuuvalvonnassa yhteistyötä useiden muiden kaupunkien kanssa.
Suomessa julkisilla varoilla tehtävä vastuuton hankinta on Finnwatchin mukaan lyhytnäköistä toimintaa. Sen mukaan pelkkää halvinta hintaa etsittäessä sivuutetaan kehitysmaiden työntekijöiden oikeudet ja kotimaisten yritysten kilpailukyky.
Suomi on kuitenkin sitoutunut sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin monin erilaisin tavoin.
Poliittinen ohjaus vähäistä
Poliittinen ohjaus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin on Vartialan mukaan vielä lapsenkengissä. Monet ekologisten hankintojen lisäämiseen käytetyt ohjauskeinot on jätetty käyttämättä sosiaalisesti kestävien hankintojen edistämisessä.
Finnwatchin mukaan hallituksen tulee ohjata sosiaalisesti kestäviä hankintoja erillisellä valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Sosiaalinen vastuullisuus tulisi huomioida myös hankintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen yhteisillä varoilla tehtävissä julkisissa hankinnoissa olisi Vartialan mielestä säädettävää hankintalailla pakolliseksi.