Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) kehottaa kuntia huomioimaan nykyistä paremmin yhteiskuntavastuun periaatteet julkisissa hankinnoissa. Se merkitsee sosiaalisten ja ekologisten näkökohtien ottamista huomioon kuntien ja julkisyhteisöjen hankkiessa tavaroista ja palveluita, totesi Ihalainen Työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuudessa keskiviikkona.
Tilaisuudessa julkistettiin TEM:n opas sosiaalisesti vastuullisista hankinnoista. Oppaalla halutaan edistää konkreettisesti sosiaalista hankintapolitiikkaa julkisilla varoilla tehtävissä hankinnoissa.
Laki julkisista hankinnoista ei pakota kuntia ja muita julkisyhteisöjä julistamaan tarjouskilpailun voittajaksi halvinta tarjousta. Laki antaa mahdollisuuden käyttää hankinnoissa sosiaalista ja ekologista harkintaa.
Ihalaisen mukaan EU:ssa valmistellaan parhaillaan direktiiviä, joka suorastaan velvoittaa julkisyhteisöjä ottamaan hankinnoissaan sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat huomioon.
– Suomi on ollut aktiivinen toivottavasti vuoden alussa voimaan tulevan direktiivin valmistelussa. Se antaa paremman selkänojan sosiaaliseen harkintaan hankinnoissa.
Ihalainen on EU-direktiiviä ennakoiden jo käynnistänyt kansallisen valmistelun laajalta pohjalta.
Yhteiskunnallisia hyötyjä
Vastuullisilla hankinnoilla tarkoitetaan, että sopimuskauden aikana toimitettavien tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia.
Lisäksi voidaan asettaa myös esimerkiksi työllisyyteen, työllistämiseen, työoikeuteen ja eettiseen kauppaan liittyviä ehtoja. Myös esimerkiksi osatyökykyisten työllistämiseen voidaan kiinnittää huomiota.
Yhteiskuntavastuu voidaan ottaa huomioon hankinnan suunnittelussa, tarjousten vertailuperusteissa ja sopimuksissa.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki edellyttää, että tarjoajat huolehtivat veroista, sosiaaliturva- sekä eläkevakuutusmaksuista.
Oulussa erään rakennuksen purku-urakassa on edellytetty, että puolet kohteen työvoimasta on työttömiä työnhakijoita.
TEM:n vanhemman hallitussihteerin Markus Ukkolan mukaan kunta voi saada sosiaalisesti kestävistä hankinnoista yhteiskunnallisia hyötyjä mm. työllistävyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn kautta.
Julkiset hankinnat ovat noin 20 miljardia euroa vuodessa.