Vuoden 2013 Suomi-palkinnon saavat kustantamo Ellips förlag, mediataiteilija Jari Haanperä ja Suomesta Galleria, näytelmäkirjailija Juha Jokela, koreografi Jyrki Karttunen, elokuvaohjaaja Pekka Lehto, PMMP-yhtye ja kirjailija Salla Simukka.
Palkintoperustelujen mukaan pop- ja rock-yhtye PMMP on kuulunut maamme musiikki- ja kulttuurielämän merkittävimpiin vaikuttajiin ja uudistajiin viimeiset kymmenen vuotta.
Yhtye tuli tunnetuksi vuonna 2003 Rusketusraidat-hitillään, minkä jälkeen yhtye on muun muassa julkaissut kuusi erillistä albumia sekä kuulunut maamme kysytyimpiin keikkabändeihin.
Yhtye tunnetaan rohkeasta ja uudenlaista naisenergiaa nostattaneesta lyriikastaan, tarttuvista melodioistaan sekä mukaansatempaavasta lavashowstaan.
PMMP:n keulahahmot, laulajat Mira Luoti ja Paula Vesala, ovat vastanneet myös kappaleiden sanoituksista. Pääosin Vesalan sanoittamat laulut käsittelevät elämää, ystävyyttä, seksuaalisuutta, rakkautta, mutta myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten naisen asemaa, usein feministisestä näkökulmasta.
PMMP on rakentanut uudenlaista naiskuvaa ja yhtyeen laulusolistit ovat olleet positiivisella tavalla valtavirrasta poikkeavia esikuvia nuorille naisille ja tytöille.
PMMP:n säveltäjänä ja tuottajana toimi Jori Sjöroos. Juho Vehmanen vastasi bassosta, Heikki ”Kelju” Kytölä rummuista ja Mikko Virta kitarasta. Hyvästä yhteen hiileen puhaltamisen taidosta kertoo osaltaan se, että yhtyeen kokoonpano pysyi samanlaisena koko toiminnan ajan.
PMMP päätti kymmenen vuotta kestäneen uransa tänä syksynä.
Muut palkitut
Runoa ja proosaa julkaiseva Ellips förlag on palkintoperustelujen mukaan tervetullut lisä ruotsinkielistä kirjallisuutta julkaisevien kustantamojen harvalukuiseen joukkoon.
Mediataiteilija, ohjaaja, galleristi Jari Haanperä on ylläpitänyt puolisonsa Mirka Flanderin kanssa suomalaiseen taiteeseen keskittynyttä Suomesta Galleriaa ja residenssiä Berliinissä.
Tämä on tarjonnut myös Haanperän suomalaiskollegoille tilaisuuksia kansainvälistymiseen.
Haanperä itse on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä areenoilla. Vuonna 2010 hän muutti Berliiniin, minkä jälkeen hänellä on ollut näyttelyitä eri puolilla Saksaa. Suomessa hänen töitään on nähty laajemmin viimeksi Jyväskylän taidemuseossa vuonna 2008 ja Kiasmassa vuonna 2009.
Teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija Juha Jokelan ura alkoi televisiosta, mutta viime vuosina hän on saanut tunnustusta yleisöltä ja kriitikoilta ennen muuta teatterinäytelmistään.
Jokelan teoksissa tartutaan tämän päivän epäkohtiin ja menneisyyden haamuihin. Vuonna 2003 Teatteri Jurkassa kantaesityksensä saanut esikoisnäytelmä Mobile Horror sekä vuonna 2006 samaisessa teatterissa kantaesitetty Fundamentalisti ovat olleet sekä kotimaisia että kansainvälisiä menestyksiä.
Jokelan viimeaikaiset työt, Espoon kaupunginteatterin Esitystalous 1 ja 2, ovat olleet politiikkaan ja nykyaikaan laajasti pureutuvia komedioita.
Samaan merkittävän aikalaisdraaman sarjaan lukeutuu Suomen Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä, viime syksynä kantaesitetty sukupolvinäytelmä Patriarkka.
Tanssitaiteilija ja koreografi Jyrki Karttunen aloitti uransa Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä. Karttunen lukeutuu kansainvälisesti tunnetuimpiin tanssitaiteilijoihimme, jonka teokset sekoittavat tanssia ja teatteria kahden taiteenalan välimaastossa.
Karttunen on johtanut menestyksekkäästi omaa ryhmäänsä, Karttunen Kollektiivia, aina tähän syksyyn asti. Työ tanssitaiteen hyväksi jatkuu nyt Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajana.
Elokuvaohjaaja Pekka Lehto aloitti pitkän ja monipuolisen uransa assistenttina ja äänittäjänä. Lehdon yksinään ohjaamat pitkät fiktiot perustuvat usein Kaivon ja Game Over -elokuvan tapaan tositapahtumiin. Dokumenteissaan Lehto on kuvannut muun muassa Viron metsäveljiä, Neuvostoliiton sankaripioneereja ja kotikaupunkiaan Valkeakoskea.
Lehdon töitä on ollut esillä niin Cannesin kuin Venetsiankin elokuvajuhlien sarjoissa. Lehto yhdistää rajoja rikkoen fiktiota ja dokumenttia hän on rohkea kokeilija ja riskien ottaja, joka jopa epäonnistuessaankin tekee merkittävää taidetta, kuvaillaan palkintoperusteluissa.
Kirjailija ja suomentaja Salla Simukka toimii myös Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden kriitikkona sekä nuorten kirjallisuuslehti Lukufiiliksen toimitussihteerinä. Hän on opiskellut Turun yliopistossa pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä, luovaa kirjoittamista ja naistutkimusta.
Simukan vuonna 2002 ilmestynyt esikoisteos, nuortenromaani Kun enkelit katsovat muualle kertoo kahden teinitytön rakkaudesta.
Vuonna 2012 julkaistu kirjapari Jäljellä ja Toisaalla on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia maailmasta, jossa tavallisuus ei ole enää mitään. Tästä kirjaparistaan Simukka sai Topelius-palkinnon vuonna 2013.
Simukan poikkeuksellisen vahva kansainvälinen läpimurto on Lumikki Anderssonista kertova trilleritrilogia, jonka ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi Suomessa keväällä 2013.
Koko kirjasarjan käännösoikeudet on myyty puolen vuoden aikana jo 37 maahan, tiukan huutokaupan jälkeen. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut suomalaiselle kirjailijalle.
Raati pohtii palkittavia
Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta tai huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta taikka lupaavasta läpimurrosta. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993.
Suomi-palkinnon jakamista varten ministeriö asettaa vuosittain asiantuntijaraadin. Tänä vuonna raadissa ovat olleet kutsuttuina elokuvaohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja Jouko Aaltonen, kulttuuritoimittaja, taidekriitikko Otso Kantokorpi, kirjailija Hannele Mikaela Taivassalo, johtaja Hanna Rosendahl ja kirjailija, viihdetaiteilija Jukka Virtanen.
Raadin jäseninä ovat lisäksi virkansa puolesta opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö.
Vuodesta 1993 jaetut Suomi-palkinnot ovat suuruudeltaan 26 000 euroa, ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista.