KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Hurjaa elämää sydänkeskiajalla

Turnajaiset olivat suosittua ylimystön ajanvietettä keskiajalla.

Turnajaiset olivat suosittua ylimystön ajanvietettä keskiajalla.

Viipurin perustajalta Torkkeli Knuutinpojalta katkaistiin kaula ja karmea oli monen muunkin herramme kohtalo.

Risto Korhonen
27.12.2013 14.00

Ruotsin ja Suomen kohtaloita kuvaava Eerikinkronikka on saatu vihdoin suomeksi 700 vuotta sen ilmestymisen jälkeen, kiitos Suomalaisen kirjallisuuden seuran. Eerikinkronikka käsittelee Ruotsin ja samalla myös Suomen kuninkaiden historiaa sadan vuoden ajalta 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuolelle.

Suomentajien Harry Lönnrothin ja Martti Linnan mukaan Eerikinkronikka liikkuu historian ja kirjallisuuden rajamaastossa, ensisijassa se on kuitenkin arvokas historiallinen lähde.

Siinä Ruotsin kuningassukujen kuvataan etupäässä välistä taistoa ja veljesriitoja kirjoitusaikakauden eli 1320-luvun voittoisan Bjälbo-suvun näkökulmasta. Eerikinkronikka kuvaa aikakauden ilmapiiriä hallitsevan yläluokan näkökulmasta, vaikka välillä saatetaan valittaa rahvaan kovaa kohtaloa.

Kirjaa voi pitää julman keskiajan kuvauksena, tapahtuuhan siinä murhia, teloituksia ja muita raskaita väkivallantekoja. Toisaalta siinä myös kuvataan turnajaisia, juhlia, jalojen ritarien ja kauniiden neitojen kohtaamisia.

Kronikka kuvaa aikakautta, jolloin Ruotsin valtakunta vakiintui, koko valtakuntaa koskevat lait astuivat voimaan ja kirkko vahvisti asemiaan. Myös Ruotsin rajat vakiintuivat. Suomalaisten kannalta mielenkiintoisimpia tarinoita kronikassa ovat Birger Jaarlin tekemä Hämeen valloitus ja Torkkeli Knuutinpojan suorittama läntisen Karjalan liittäminen valtakuntaan. Ruotsin valta vakiinnutettiin Hämeen ja Viipurin linnojen perustamisella.

Eerikinkronikka on Ruotsin, ja siten myös Suomen, historian perusteoksia.

Kuinka Häme valloitettiin

Jo ennen Eerikinkronikkaa Varsinais-Suomi ja Satakunta kuuluivat Ruotsin valtakuntaan. Häme taas oli itsenäinen ja siksi kuningas Eerik komensi lankonsa Birgerin, myöhemmin Tukholman perustajana Birger Jaarlina tunnetun, pakanamaata valloittamaan. Kronikan mukaan matkaa varten taottiin uusia aseita ja rintapanssareita. Matkaan lähdettiin vuonna 1249 lukuisilla laivoilla. Laivat laskivat nykyarvion mukaan ehkä Vantaanjoen suulle ja nousivat sotaviirien liehuessa maihin.

”Maihinnousu onnistui hyvin kristittyjen kilpien ja kypärien hohtaessa yli koko sen maan. Kristityt mielivät päästä mittelemään miekkojaan pakanallisten tavastien kanssa – niin oletan heidän myös tehneen –, myös kultaa hopeaa ja suuria karjalaumoja he mielivät.”

”Tavastit pakenivat silloin, pakanat hävisivät ja kristityt voittivat. Joka halusi antautua, ryhtyä kristityksi ja ottaa vastaan kasteen, sai säilyttää omaisuutensa ja henkensä sekä elää kaikessa rauhassa. Pakana, joka tähän ei alistunut, surmattiin.”

Kronikka selkeästi kuvaa Hämeen valloitusta sankaritekona, mutta myöntää sen olleen myös ryöstöretki. Hämeen osalta kronikka päättyy toteamukseen, että valloittajat rakensivat sinne Hämeen linnan, joka ”tuottaa pakanoille edelleenkin murhetta:”

Taisteluita Karjalassa

Eerikinkronikan eräs keskeisimpiä, loisteliaampia ja myös traagisempia hahmoja oli Torkkeli Knuutinpoika, jonka kuningas Maunu Ladonlukko määräsi testamentissaan sijaishallitsijaksi, koska kuninkaan omat pojat olivat vielä alaikäisiä. Suomessa Torkkeli Knuutinpoika tunnetaan Viipurin linnan perustajana ja hänen Karjalaan suorittamaansa sotaretkeä kuvataan kolmanneksi ristiretkeksi. Laskentatavan mukaan ensimmäinen ristiretki oli Eerik Pyhän retki Varsinais-Suomeen 1155, toinen Birger Jaarlin retki Hämeeseen ja kolmas Torkkeli Knuutinpojan Karjalaan vuonna 1292.

Toisaalta monet historioitsijat ovat nykyään sitä mieltä, ensimmäistä ristiretkeä ei koskaan tehty, koska Aurajokilaakso oli jo tuolloin kristinuskon piirissä.

Karjalan sotaretki ja Viipurin linnan perustaminen ratkaisivat vuosisadoiksi idän ja lännen kirkkojen rajan. Samalla selvisi myös Ruotsin ja Novgorodin raja, joka vahvistettiinkin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1321.

Mutta ennen kuin rauhaan päästiin, taistelut jatkuivat vuosia. Ruotsalaiset valloittivat Käkisalmen, jonka venäläiset ottivat takaisin ja pitävät hallussaan aina 1600-luvulle saakka. Kivestä rakennettu Viipurin linna jäi ”suojaksi pakanoita vastaan”. Kronikka puhuu pakanallisista karjalaisista, koska tuohon aikaan ortodoksit laskettiin pakanoiksi.

Torkkeli Knuutinpoika halusi laajentaa Ruotsin valtaa Karjalassa ja niinpä hän rakensi Nevan suistoon, nykyisen Pietarin alueelle, Maankruunun linnan. Sieltä tehtiin iso sotaretki Laatokalle, jossa poltettiin karjalaisten kyliä.

Novgorod ei hyväksynyt Ruotsalaisia Nevan suulle ja lopulta venäläiset onnistuivat valloittamaan Maankruunun linnan, joka poltettiin maan tasalle.

Sopuisa mies – kaula poikki

Kronikka luonnehtii Torkkeli Knuutinpoikaa viisaaksi ja sopuisaksi mieheksi:

”Talonpojat ja papit, ritarit ja soinit, kaikki tulivat silloin keskenään hyvin toimeen. Riemua, tanssia ja turnajaisia sekä viljaa ja sianlihaa oli tarjolla riittämiin, eikä niistä ollut pulaa. Silliä ja kalaa tuotiin runsaasti maahan. Valtakunnassa ei kärsitty, vaan rauha ja armeliaisuus vallitsivat. Kukaan ei tohtinut tehdä toiselle pahaa.”

Kuvaus vastaa aikakauden perinteistä hyvän hallitsijan esikuvaa. Totuuden kanssa tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä, esimerkiksi Karjalassa ei rauhaa todellakaan ollut. Kuvauksessa mainittu soini taas tarkoittaa muinaisruotsissa nuorukaista.

Maunu Ladonlukon pojat Birger, Eerik ja Valdemar tulivat täysikäisiksi. Birger kruunattiin ”suurella ylistyksellä ja kunnialla” kuninkaaksi Söderköpingissä ja muille veljille osoitettiin herttuakunnat. Veljekset kuitenkin riitautuvat pian ja kuningas karkotti Eerikin ja Valdemarin maasta. Lopulta veljekset kuitenkin tekivät sovinnon keskenään ja tästä alkoivat Torkkeli Knuutinpojan vaikeudet. Veljiensä yllytyksestä kuningas Eerik vangitsi hänet.

Marski laitettiin Tukholman linnan torniin ja epäilemättä hän tiesi jo kohtalonsa.

”Hän ei odottanut minkäänlaista pelastusta, vaan uskoi saavansa surmansa miekasta.”

Vähän ennen joulupaaston alkua Fånön herra Folke Joninpoika ilmoitti vangille:

”Minun herrani kuningas ei enää halua antaa sinun elää. Teidän tulee suoda minulle anteeksi, että teen, mitä kuningas käski. Kuolemanne saa minut surulliseksi.”

Torkkeli Knuutinpojan kaula katkaistiin niityllä Tukholman eteläpuolella.

”Ensin kaivettiin hänen hautansa, sitten lyötiin hänen päänsä poikki.”

Kohtalokas veljesriita

Kuningas Birgerin ja hänen veljiensä herttuoiden Eerikin ja Valdemarin valtakamppailu täyttää suurimman osan Eerikinkronikan sisällöstä. Vaihtelevien vaiheiden jälkeen kuningas voitti valtataistelun, lukitsi heidät Nyköpingin linnan tornihuoneeseen ja näännytti veljensä nälkään.

Kuninkaalle itselleen kävi lopulta kalpaten, hän kuoli maanpaossa Tanskassa vuonna 1321. Ruotsin kuninkaaksi valittiin nälkään näännytetyn herttua Eerikin poika, 3-vuotias Maunu Eerikinpoika Moran kivillä vuonna 1319. Tähän kronikka päättyy.

Eerikinkronikka sisältää loisteliaita kuvauksia turnajaisista, hovijuhlista ja ylhäisön elämästä. Miksikään kansankuvaukseksi sitä ei voida sanoa. Kronikan kirjoittaja kuuluu selvästi valtakunnan ylimystöön. Kirjoittajan henkilöstä ei ole varmaa tietoa. Kirjoitusajankohta on 1320-luvulla ja sen kirjoittajaksi on arveltu herttua Eerikin sihteeriä Torkkeli Kristiinanpoikaa.

Eerikinkronikka on kirjoitettu muinaisruotsiksi ja ajan tyyliin runomuotoiseksi. Kronikan suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna ovat päättyneet lukijan onneksi proosasuomennokseen. Tässä he ovat kuitenkin yrittäneet säilyttää alkuperäisen runon tunnelman ja poljennon.

Suomentajien työ on ollut vaikeata, mutta lopputulos on loisteliasta aikakauden ja ajan kuvaa henkivä käännös. Suomenkin keskiaikaa kuvaava teos ilmestyy nyt lopulta itämaan kielellä; tosin 700 vuotta myöhässä.

Eerikinkronikka. Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna. Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS 2013. 221 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Gazassa on tällä hetkellä suurin tarve ihmisten suojelulle ilmaiskuilta.

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso johtui ilmastonmuutoksesta.

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja komission on aika mennä, vasemmistoryhmä katsoo.

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

Pääministeri Petteri Orpo politiikan toimittajien tilaisuudessa.

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
05

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu, katsoo neljä viidestä naisesta ja lähes puolet miehistäkin

11.09.2025

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

11.09.2025

Kauppaa käydään ilman avointa keskustelua: ”Aseita Israelilta kohta yli miljardilla eurolla”

10.09.2025

Myös suomalaisia aktivisteja mukana iskuja saaneessa laivueessa: ”Olen ollut syvästi vaikuttunut rohkeudesta”

10.09.2025

Putin ei ole kiinnostunut rauhasta, Li Andersson kommentoi Puolaan osuneita drooneja

10.09.2025

Vasemmistomepit vaativat Suomea osallistumaan Israelin painostamiseen

10.09.2025

Kivelän mukaan hallituksen tulee vaatia Global Sumud Flotilla -laivueeseen kohdistuneiden drooni-iskujen tutkintaa

10.09.2025

Koskela vaatii Suomea tukemaan ensimmäisten joukossa Israelin vastaisia EU-pakotteita

10.09.2025

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

10.09.2025

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

10.09.2025

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat Suomen ilmapiirin kiristyneen

10.09.2025

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

10.09.2025

Velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää taantumassa, varoittaa STTK:n pääekonomisti

09.09.2025

Työnantajilta kylmä suihku Orpon puheille: työllistämisaikeet loppuvuodelle heikentyneet

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään