KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Hurjaa elämää sydänkeskiajalla

Turnajaiset olivat suosittua ylimystön ajanvietettä keskiajalla.

Turnajaiset olivat suosittua ylimystön ajanvietettä keskiajalla.

Viipurin perustajalta Torkkeli Knuutinpojalta katkaistiin kaula ja karmea oli monen muunkin herramme kohtalo.

Risto Korhonen
27.12.2013 14.00
Fediverse-instanssi:

Ruotsin ja Suomen kohtaloita kuvaava Eerikinkronikka on saatu vihdoin suomeksi 700 vuotta sen ilmestymisen jälkeen, kiitos Suomalaisen kirjallisuuden seuran. Eerikinkronikka käsittelee Ruotsin ja samalla myös Suomen kuninkaiden historiaa sadan vuoden ajalta 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuolelle.

Suomentajien Harry Lönnrothin ja Martti Linnan mukaan Eerikinkronikka liikkuu historian ja kirjallisuuden rajamaastossa, ensisijassa se on kuitenkin arvokas historiallinen lähde.

Siinä Ruotsin kuningassukujen kuvataan etupäässä välistä taistoa ja veljesriitoja kirjoitusaikakauden eli 1320-luvun voittoisan Bjälbo-suvun näkökulmasta. Eerikinkronikka kuvaa aikakauden ilmapiiriä hallitsevan yläluokan näkökulmasta, vaikka välillä saatetaan valittaa rahvaan kovaa kohtaloa.

Kirjaa voi pitää julman keskiajan kuvauksena, tapahtuuhan siinä murhia, teloituksia ja muita raskaita väkivallantekoja. Toisaalta siinä myös kuvataan turnajaisia, juhlia, jalojen ritarien ja kauniiden neitojen kohtaamisia.

Kronikka kuvaa aikakautta, jolloin Ruotsin valtakunta vakiintui, koko valtakuntaa koskevat lait astuivat voimaan ja kirkko vahvisti asemiaan. Myös Ruotsin rajat vakiintuivat. Suomalaisten kannalta mielenkiintoisimpia tarinoita kronikassa ovat Birger Jaarlin tekemä Hämeen valloitus ja Torkkeli Knuutinpojan suorittama läntisen Karjalan liittäminen valtakuntaan. Ruotsin valta vakiinnutettiin Hämeen ja Viipurin linnojen perustamisella.

Eerikinkronikka on Ruotsin, ja siten myös Suomen, historian perusteoksia.

Kuinka Häme valloitettiin

Jo ennen Eerikinkronikkaa Varsinais-Suomi ja Satakunta kuuluivat Ruotsin valtakuntaan. Häme taas oli itsenäinen ja siksi kuningas Eerik komensi lankonsa Birgerin, myöhemmin Tukholman perustajana Birger Jaarlina tunnetun, pakanamaata valloittamaan. Kronikan mukaan matkaa varten taottiin uusia aseita ja rintapanssareita. Matkaan lähdettiin vuonna 1249 lukuisilla laivoilla. Laivat laskivat nykyarvion mukaan ehkä Vantaanjoen suulle ja nousivat sotaviirien liehuessa maihin.

”Maihinnousu onnistui hyvin kristittyjen kilpien ja kypärien hohtaessa yli koko sen maan. Kristityt mielivät päästä mittelemään miekkojaan pakanallisten tavastien kanssa – niin oletan heidän myös tehneen –, myös kultaa hopeaa ja suuria karjalaumoja he mielivät.”

”Tavastit pakenivat silloin, pakanat hävisivät ja kristityt voittivat. Joka halusi antautua, ryhtyä kristityksi ja ottaa vastaan kasteen, sai säilyttää omaisuutensa ja henkensä sekä elää kaikessa rauhassa. Pakana, joka tähän ei alistunut, surmattiin.”

Kronikka selkeästi kuvaa Hämeen valloitusta sankaritekona, mutta myöntää sen olleen myös ryöstöretki. Hämeen osalta kronikka päättyy toteamukseen, että valloittajat rakensivat sinne Hämeen linnan, joka ”tuottaa pakanoille edelleenkin murhetta:”

Taisteluita Karjalassa

Eerikinkronikan eräs keskeisimpiä, loisteliaampia ja myös traagisempia hahmoja oli Torkkeli Knuutinpoika, jonka kuningas Maunu Ladonlukko määräsi testamentissaan sijaishallitsijaksi, koska kuninkaan omat pojat olivat vielä alaikäisiä. Suomessa Torkkeli Knuutinpoika tunnetaan Viipurin linnan perustajana ja hänen Karjalaan suorittamaansa sotaretkeä kuvataan kolmanneksi ristiretkeksi. Laskentatavan mukaan ensimmäinen ristiretki oli Eerik Pyhän retki Varsinais-Suomeen 1155, toinen Birger Jaarlin retki Hämeeseen ja kolmas Torkkeli Knuutinpojan Karjalaan vuonna 1292.

Toisaalta monet historioitsijat ovat nykyään sitä mieltä, ensimmäistä ristiretkeä ei koskaan tehty, koska Aurajokilaakso oli jo tuolloin kristinuskon piirissä.

Karjalan sotaretki ja Viipurin linnan perustaminen ratkaisivat vuosisadoiksi idän ja lännen kirkkojen rajan. Samalla selvisi myös Ruotsin ja Novgorodin raja, joka vahvistettiinkin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1321.

Mutta ennen kuin rauhaan päästiin, taistelut jatkuivat vuosia. Ruotsalaiset valloittivat Käkisalmen, jonka venäläiset ottivat takaisin ja pitävät hallussaan aina 1600-luvulle saakka. Kivestä rakennettu Viipurin linna jäi ”suojaksi pakanoita vastaan”. Kronikka puhuu pakanallisista karjalaisista, koska tuohon aikaan ortodoksit laskettiin pakanoiksi.

Torkkeli Knuutinpoika halusi laajentaa Ruotsin valtaa Karjalassa ja niinpä hän rakensi Nevan suistoon, nykyisen Pietarin alueelle, Maankruunun linnan. Sieltä tehtiin iso sotaretki Laatokalle, jossa poltettiin karjalaisten kyliä.

Novgorod ei hyväksynyt Ruotsalaisia Nevan suulle ja lopulta venäläiset onnistuivat valloittamaan Maankruunun linnan, joka poltettiin maan tasalle.

Sopuisa mies – kaula poikki

Kronikka luonnehtii Torkkeli Knuutinpoikaa viisaaksi ja sopuisaksi mieheksi:

”Talonpojat ja papit, ritarit ja soinit, kaikki tulivat silloin keskenään hyvin toimeen. Riemua, tanssia ja turnajaisia sekä viljaa ja sianlihaa oli tarjolla riittämiin, eikä niistä ollut pulaa. Silliä ja kalaa tuotiin runsaasti maahan. Valtakunnassa ei kärsitty, vaan rauha ja armeliaisuus vallitsivat. Kukaan ei tohtinut tehdä toiselle pahaa.”

Kuvaus vastaa aikakauden perinteistä hyvän hallitsijan esikuvaa. Totuuden kanssa tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä, esimerkiksi Karjalassa ei rauhaa todellakaan ollut. Kuvauksessa mainittu soini taas tarkoittaa muinaisruotsissa nuorukaista.

Maunu Ladonlukon pojat Birger, Eerik ja Valdemar tulivat täysikäisiksi. Birger kruunattiin ”suurella ylistyksellä ja kunnialla” kuninkaaksi Söderköpingissä ja muille veljille osoitettiin herttuakunnat. Veljekset kuitenkin riitautuvat pian ja kuningas karkotti Eerikin ja Valdemarin maasta. Lopulta veljekset kuitenkin tekivät sovinnon keskenään ja tästä alkoivat Torkkeli Knuutinpojan vaikeudet. Veljiensä yllytyksestä kuningas Eerik vangitsi hänet.

Marski laitettiin Tukholman linnan torniin ja epäilemättä hän tiesi jo kohtalonsa.

”Hän ei odottanut minkäänlaista pelastusta, vaan uskoi saavansa surmansa miekasta.”

Vähän ennen joulupaaston alkua Fånön herra Folke Joninpoika ilmoitti vangille:

”Minun herrani kuningas ei enää halua antaa sinun elää. Teidän tulee suoda minulle anteeksi, että teen, mitä kuningas käski. Kuolemanne saa minut surulliseksi.”

Torkkeli Knuutinpojan kaula katkaistiin niityllä Tukholman eteläpuolella.

”Ensin kaivettiin hänen hautansa, sitten lyötiin hänen päänsä poikki.”

Kohtalokas veljesriita

Kuningas Birgerin ja hänen veljiensä herttuoiden Eerikin ja Valdemarin valtakamppailu täyttää suurimman osan Eerikinkronikan sisällöstä. Vaihtelevien vaiheiden jälkeen kuningas voitti valtataistelun, lukitsi heidät Nyköpingin linnan tornihuoneeseen ja näännytti veljensä nälkään.

Kuninkaalle itselleen kävi lopulta kalpaten, hän kuoli maanpaossa Tanskassa vuonna 1321. Ruotsin kuninkaaksi valittiin nälkään näännytetyn herttua Eerikin poika, 3-vuotias Maunu Eerikinpoika Moran kivillä vuonna 1319. Tähän kronikka päättyy.

Eerikinkronikka sisältää loisteliaita kuvauksia turnajaisista, hovijuhlista ja ylhäisön elämästä. Miksikään kansankuvaukseksi sitä ei voida sanoa. Kronikan kirjoittaja kuuluu selvästi valtakunnan ylimystöön. Kirjoittajan henkilöstä ei ole varmaa tietoa. Kirjoitusajankohta on 1320-luvulla ja sen kirjoittajaksi on arveltu herttua Eerikin sihteeriä Torkkeli Kristiinanpoikaa.

Eerikinkronikka on kirjoitettu muinaisruotsiksi ja ajan tyyliin runomuotoiseksi. Kronikan suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna ovat päättyneet lukijan onneksi proosasuomennokseen. Tässä he ovat kuitenkin yrittäneet säilyttää alkuperäisen runon tunnelman ja poljennon.

Suomentajien työ on ollut vaikeata, mutta lopputulos on loisteliasta aikakauden ja ajan kuvaa henkivä käännös. Suomenkin keskiaikaa kuvaava teos ilmestyy nyt lopulta itämaan kielellä; tosin 700 vuotta myöhässä.

Eerikinkronikka. Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna. Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS 2013. 221 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset