KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Vaivaisukot rahapelien edeltäjinä

Vetelin vaivaisukko vetoaa kirkossa kävijään.

Vetelin vaivaisukko vetoaa kirkossa kävijään. Kuva: Maahenki/ Aki Paavola

Harvoin tulee ajatelleeksi, että hedelmäpelien ja pajatson paukuttelu on jatkoa kirkon edessä nököttävien vaivaisukkojen perinteelle. Pelaaminen on kuitenkin kansanterveyden edistämistä kuten vaivaisukot aikoinaan.

Juha Drufva
2.1.2014 13.00

Vasta viime aikoina vaivaisukot on mielletty sosiaalisen tehtävänsä lisäksi myös taiteellisesti arvokkaiksi. Edustavathan vaivaisukot näkyvää osaa itseoppineiden kansantaiteilijoiden perinteessä, eli nykytermein ITE-taidetta.

Vaivaisukkojen paluu -teos on valaisevaa luettavaa niin suomalaisen sosiaalipolitiikan varhaisvaiheista kuin kansanomaisen taiteen näkökulmastakin. Teoksen toimittaja Otso Kantokorpi toteaa, että ukkojen tekijöiden joukosta on löytynyt maineeseen nousseita mestareita kuten evijärveläinen Erkki Lahti (1816–58) ja kuortanelainen Heikki Mikkilä (1801–50). Suurin osa ukkojen tekijöistä on kuitenkin vaipunut unholaan.

Aukusti Isokääntä totesi 1916i humoristisesti kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjulle (1875–1944) Kalajoella: ”Tietysti tuo kirkon edessä oleva vaivaisukko on jumalan töitä niin kuin muutkin äijät”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilan mukaan rahvas suhtautui vaivaisukkoihin samaan tapaan kuin haltijoihin, joille luvattiin palkkioksi viljaa, saalista tai viinaa hyvästä sato- ja metsästysonnesta:

”Vaivaisukkojen kerrotaan lahjotun myös markkina- ja ravimatkoilla kauppojen ja vedonlyönnin onnistumiseksi. Mutta vaivaisukkojen kanssa on voitu neuvotella epämateriaalisistakin seikoista kuten Halsualla, jossa eräs henkilö koki seurakunnan papin epämieluisaksi ja lupasi vaivaisukolle kymmenen markkaa, jos pappi vaihtuisi. Kun näin sitten kävi, pyysi tämä henkilö kaksi todistajaa ja näiden läsnä ollessa pudotti vaivaisukolle kympin.”

Kerrotaan, että vaivaisukkojen tienestit nousevat edelleen huimasti, jos esimerkiksi Kuninkuusravit järjestetään Pohjanmaalla.

Työkykyisen elätettävä itsensä

Kaikkiaan vaivaisukkoja on jäljellä noin 145, sekä Soinissa ainoa vaivaisakka. Vanhin tunnettu ukko on Hauhon Bartimeus, kenties 1600-luvulta.

Suurin osa ukoista on 1800-luvun kansanomaista puunveistotaidetta, nuorin heistä on kesällä 2012 käyttöön siunattu Rantsilan ukko, jonka kyläläiset päättivät hankkia, kun vanha ukko oli ollut jo pitkään museossa.

Vuoden 1686 Ruotsin kirkkolaissa säädettiin, että jokainen seurakunta huolehtii itse omista vaivaisistaan ”niin kuin Jumala Sanassansa käskee, että meidän pitää huolta pitämän vaivaisista, sairaista, ontuvista ja sokeista”.

Suomen vuoden 1852 vaivaishoitolain mukaan jokaisella on oikeus saada seurakunnaltaan apua. Pastori Ville Vauhkosen mukaan tämän lain tarkoituksena oli ylläpitää yhteiskuntarauhaa, ei niinkään poistaa köyhyyttä. Sääty-yhteiskunnan periaatteiden mukaan jokaisella, myös huono-osaisilla oli oma, Jumalan ennalta määräämä paikkansa yhteisössä ja yhteisön velvollisuus oli pitää heistä huolta.

Vauhkonen toteaakin, että vaivaisukot olivat omalta osaltaan kirkon ovien pielissä selkä suorana, pyhäpuku päällä ja kirkkain katsein muistuttamassa ihmisiä tästä lähtökohdasta:

”Luterilaisessa Pohjolassa oli kuitenkin jo 1600-luvulla vakiintunut käsitys siitä, että työkykyisten ja työikäisten piti pystyä elättämään itse itsensä. Jo Ruotsin valtakunnan kerjuuasetuksessa vuonna 1619 kiellettiin työikäisten kerjuu. Tältä pohjalta vaivaishoito rakennettiin ensisijaisesti työkyvyttömiä varten, eikä seurakuntien vaivaiskassoissa liikkunut suuria rahamääriä.”

Näkymätön köyhyys

Soinin seurakunnan vaivaiskassan tulopuolesta vastannut Suomen ainoa vaivaisakka keräsi 1860-luvulla noin 80 hopeamarkkaa vuodessa.

Vauhkosen mukaan marraskuussa 1864 vaivaiskomitean huutolaisina myymien kahden orpolapsen elatuksesta Soinin vaivaiskassa maksoi 20 hopeamarkkaa vuodessa, eli vaivaisakka pystyi elättämään neljä orpolasta. Lisäksi lesket olivat Soinin vaivaishuollon erityisryhmänä.

Köyhyystutkija Jouko Karjalainen muistuttaa, että hyvinvointivaltion rakentamisen aloittamisesta 1960-luvulta 1980-luvun lopulle tuloerot ja pienituloisuus- tai köyhyysaste laskivat alle puoleen lähtötilanteesta:

”Nykyisellä suhteellisen köyhyysasteen mittaustavalla pienituloisuusaste oli vuonna 1999 noin seitsemässä prosentissa, ja nyt se on yli 12 prosenttia. Korkeimmillaan toimeentulotuen asiakasmäärä oli 1996, jolloin tukea sai lähes 345 000 kotitaloutta ja 610 000 henkilöä. Vuoteen 2008 toimeentuloasiakkaiden määrä laski talouskasvun ja työllisyyden parantuessa.”

Karjalaisen mukaan tämän päivän köyhyys on osittain niin näkymätöntä, ettei köyhää tai vaivaista voi oikein muotoilla veistokseksi tai edes tauluksi, samoin kuin 1800-luvun vaivaisukkoja. Kuitenkin vaivaisukkojen viesti ja perinne vuosisatojen takaa on edelleen keskellämme.

Jeesuksen toteamukseen ”köyhät teillä on aina keskuudessanne” voidaan vastata Marxin 165 vuoden takaisella kysymyksellä: Miksi kapitalismin oloissa puutteenalaisuus ja riippuvuus avustuksista kehittyvät vielä nopeammin kuin väestö ja rikkaus?

Aki Paavolan oivaltavat kuvat tuovat vaivaisukot jälleen keskuuteemme.

Otso Kantokorpi (toim.): Vaivaisukkojen paluu. Maahenki 2013. 256 sivua. Aukeaman kuvat kirjasta: Aki Paavola.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Gazassa on tällä hetkellä suurin tarve ihmisten suojelulle ilmaiskuilta.

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso johtui ilmastonmuutoksesta.

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja komission on aika mennä, vasemmistoryhmä katsoo.

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

Pääministeri Petteri Orpo politiikan toimittajien tilaisuudessa.

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
05

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu, katsoo neljä viidestä naisesta ja lähes puolet miehistäkin

11.09.2025

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

11.09.2025

Kauppaa käydään ilman avointa keskustelua: ”Aseita Israelilta kohta yli miljardilla eurolla”

10.09.2025

Myös suomalaisia aktivisteja mukana iskuja saaneessa laivueessa: ”Olen ollut syvästi vaikuttunut rohkeudesta”

10.09.2025

Putin ei ole kiinnostunut rauhasta, Li Andersson kommentoi Puolaan osuneita drooneja

10.09.2025

Vasemmistomepit vaativat Suomea osallistumaan Israelin painostamiseen

10.09.2025

Kivelän mukaan hallituksen tulee vaatia Global Sumud Flotilla -laivueeseen kohdistuneiden drooni-iskujen tutkintaa

10.09.2025

Koskela vaatii Suomea tukemaan ensimmäisten joukossa Israelin vastaisia EU-pakotteita

10.09.2025

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

10.09.2025

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

10.09.2025

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat Suomen ilmapiirin kiristyneen

10.09.2025

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

10.09.2025

Velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää taantumassa, varoittaa STTK:n pääekonomisti

09.09.2025

Työnantajilta kylmä suihku Orpon puheille: työllistämisaikeet loppuvuodelle heikentyneet

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään