KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Vaivaisukot rahapelien edeltäjinä

Vetelin vaivaisukko vetoaa kirkossa kävijään.

Vetelin vaivaisukko vetoaa kirkossa kävijään. Kuva: Maahenki/ Aki Paavola

Harvoin tulee ajatelleeksi, että hedelmäpelien ja pajatson paukuttelu on jatkoa kirkon edessä nököttävien vaivaisukkojen perinteelle. Pelaaminen on kuitenkin kansanterveyden edistämistä kuten vaivaisukot aikoinaan.

Juha Drufva
2.1.2014 13.00

Vasta viime aikoina vaivaisukot on mielletty sosiaalisen tehtävänsä lisäksi myös taiteellisesti arvokkaiksi. Edustavathan vaivaisukot näkyvää osaa itseoppineiden kansantaiteilijoiden perinteessä, eli nykytermein ITE-taidetta.

Vaivaisukkojen paluu -teos on valaisevaa luettavaa niin suomalaisen sosiaalipolitiikan varhaisvaiheista kuin kansanomaisen taiteen näkökulmastakin. Teoksen toimittaja Otso Kantokorpi toteaa, että ukkojen tekijöiden joukosta on löytynyt maineeseen nousseita mestareita kuten evijärveläinen Erkki Lahti (1816–58) ja kuortanelainen Heikki Mikkilä (1801–50). Suurin osa ukkojen tekijöistä on kuitenkin vaipunut unholaan.

Aukusti Isokääntä totesi 1916i humoristisesti kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjulle (1875–1944) Kalajoella: ”Tietysti tuo kirkon edessä oleva vaivaisukko on jumalan töitä niin kuin muutkin äijät”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilan mukaan rahvas suhtautui vaivaisukkoihin samaan tapaan kuin haltijoihin, joille luvattiin palkkioksi viljaa, saalista tai viinaa hyvästä sato- ja metsästysonnesta:

”Vaivaisukkojen kerrotaan lahjotun myös markkina- ja ravimatkoilla kauppojen ja vedonlyönnin onnistumiseksi. Mutta vaivaisukkojen kanssa on voitu neuvotella epämateriaalisistakin seikoista kuten Halsualla, jossa eräs henkilö koki seurakunnan papin epämieluisaksi ja lupasi vaivaisukolle kymmenen markkaa, jos pappi vaihtuisi. Kun näin sitten kävi, pyysi tämä henkilö kaksi todistajaa ja näiden läsnä ollessa pudotti vaivaisukolle kympin.”

Kerrotaan, että vaivaisukkojen tienestit nousevat edelleen huimasti, jos esimerkiksi Kuninkuusravit järjestetään Pohjanmaalla.

Työkykyisen elätettävä itsensä

Kaikkiaan vaivaisukkoja on jäljellä noin 145, sekä Soinissa ainoa vaivaisakka. Vanhin tunnettu ukko on Hauhon Bartimeus, kenties 1600-luvulta.

Suurin osa ukoista on 1800-luvun kansanomaista puunveistotaidetta, nuorin heistä on kesällä 2012 käyttöön siunattu Rantsilan ukko, jonka kyläläiset päättivät hankkia, kun vanha ukko oli ollut jo pitkään museossa.

Vuoden 1686 Ruotsin kirkkolaissa säädettiin, että jokainen seurakunta huolehtii itse omista vaivaisistaan ”niin kuin Jumala Sanassansa käskee, että meidän pitää huolta pitämän vaivaisista, sairaista, ontuvista ja sokeista”.

Suomen vuoden 1852 vaivaishoitolain mukaan jokaisella on oikeus saada seurakunnaltaan apua. Pastori Ville Vauhkosen mukaan tämän lain tarkoituksena oli ylläpitää yhteiskuntarauhaa, ei niinkään poistaa köyhyyttä. Sääty-yhteiskunnan periaatteiden mukaan jokaisella, myös huono-osaisilla oli oma, Jumalan ennalta määräämä paikkansa yhteisössä ja yhteisön velvollisuus oli pitää heistä huolta.

Vauhkonen toteaakin, että vaivaisukot olivat omalta osaltaan kirkon ovien pielissä selkä suorana, pyhäpuku päällä ja kirkkain katsein muistuttamassa ihmisiä tästä lähtökohdasta:

”Luterilaisessa Pohjolassa oli kuitenkin jo 1600-luvulla vakiintunut käsitys siitä, että työkykyisten ja työikäisten piti pystyä elättämään itse itsensä. Jo Ruotsin valtakunnan kerjuuasetuksessa vuonna 1619 kiellettiin työikäisten kerjuu. Tältä pohjalta vaivaishoito rakennettiin ensisijaisesti työkyvyttömiä varten, eikä seurakuntien vaivaiskassoissa liikkunut suuria rahamääriä.”

Näkymätön köyhyys

Soinin seurakunnan vaivaiskassan tulopuolesta vastannut Suomen ainoa vaivaisakka keräsi 1860-luvulla noin 80 hopeamarkkaa vuodessa.

Vauhkosen mukaan marraskuussa 1864 vaivaiskomitean huutolaisina myymien kahden orpolapsen elatuksesta Soinin vaivaiskassa maksoi 20 hopeamarkkaa vuodessa, eli vaivaisakka pystyi elättämään neljä orpolasta. Lisäksi lesket olivat Soinin vaivaishuollon erityisryhmänä.

Köyhyystutkija Jouko Karjalainen muistuttaa, että hyvinvointivaltion rakentamisen aloittamisesta 1960-luvulta 1980-luvun lopulle tuloerot ja pienituloisuus- tai köyhyysaste laskivat alle puoleen lähtötilanteesta:

”Nykyisellä suhteellisen köyhyysasteen mittaustavalla pienituloisuusaste oli vuonna 1999 noin seitsemässä prosentissa, ja nyt se on yli 12 prosenttia. Korkeimmillaan toimeentulotuen asiakasmäärä oli 1996, jolloin tukea sai lähes 345 000 kotitaloutta ja 610 000 henkilöä. Vuoteen 2008 toimeentuloasiakkaiden määrä laski talouskasvun ja työllisyyden parantuessa.”

Karjalaisen mukaan tämän päivän köyhyys on osittain niin näkymätöntä, ettei köyhää tai vaivaista voi oikein muotoilla veistokseksi tai edes tauluksi, samoin kuin 1800-luvun vaivaisukkoja. Kuitenkin vaivaisukkojen viesti ja perinne vuosisatojen takaa on edelleen keskellämme.

Jeesuksen toteamukseen ”köyhät teillä on aina keskuudessanne” voidaan vastata Marxin 165 vuoden takaisella kysymyksellä: Miksi kapitalismin oloissa puutteenalaisuus ja riippuvuus avustuksista kehittyvät vielä nopeammin kuin väestö ja rikkaus?

Aki Paavolan oivaltavat kuvat tuovat vaivaisukot jälleen keskuuteemme.

Otso Kantokorpi (toim.): Vaivaisukkojen paluu. Maahenki 2013. 256 sivua. Aukeaman kuvat kirjasta: Aki Paavola.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Keinoälyhavaintojärjestelmää asennetaan Kenian Aberdaren kansallispuistossa. Kun laitteet havaitsevat lähestyvän hyeenan, kaiuttimista raikuu karkotteena toimiva ultraääni. Ääni on ihmiskorvalle kuulumaton, mutta hyeenalle erittäin vastenmielinen.

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

Petteri Orpo kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa huhtikuussa.

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

Rakennusalalla tarvittaisiin opiskelijoille paljon enemmän harjoittelupaikkoja kuin mitä on tarjolla.

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
02

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Orpon virheellisiä väittämiä täynnä oleva kirjoitus tyrmistyttää – ”Miten pääministeri voi väittää näin härskisti jotain, mikä ei pidä paikkaansa”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025

”Valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia”

04.06.2025

Minja Koskela vaatii säätelyä SkinnyTok-sisällöille: ”Tuttua omilta teinivuosilta”

04.06.2025

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

04.06.2025

Työmarkkinajohtaja ihmettelee vaalilahjoitusten ilmoitusrajan nostamista – ”Ilmoitusrajoja pitäisi laskea”

03.06.2025

Vaalirahoitusta uudistetaan: Yhä isompia summia voi lahjoittaa nimettömänä – ”Samaan aikaan pääministeri Orpo toimii hampurilaismannekiinina Hesburgerille”

03.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään