Die Linken liittopäiväryhmän vetäjä Gregor Gysi kritisoi Neues Deutschlandissa vaaliohjelman luonnokseen sisältyvää vaatimusta Saksan eroamisesta Naton sotilaallisista rakenteista. Hän pitää vaatimusta kovin nationalistisesti ajateltuna. ”Sehän tarkoittaa, että Nato pysyy sellaisena kuin se on, Saksa vain ei enää ota siihen osaa.”
Gysi esittää sen sijaan Naton purkamista ja uuden turvallisuus- ja yhteistyöjärjestelmän perustamista. Sama ajatus sisältyy syyskuussa julkaistuun artikkelikokoelmaan Linke Aussenpolitik – Reformperspektiven (Vasemmistolainen ulkopolitiikka – uudistamismahdollisuuksia).
Enemmistö Linkessä on tähän saakka vastustanut Saksan asevoimien osallistumista operaatioihin maan rajojen ulkopuolella, myös silloin, kun operaatiolla on ollut YK:n mandaatti.
Gysi haluaisi joustavamman kannan Saksan sotilasoperaatioihin.
Gysi kysyy artikkelikokoelman johdannossa, eikö ehdoton puuttumiskielto ole moraalisesti ja juridisesti kestämätön, jos meneillään on esimerkiksi kansanmurha. Hän pitää moraalisesti kyseenalaisena ”toiset hoitakoot” -suhtautumista.
Sevim Dagdelen, liittopäiväedustaja Nordrhein-Westfalenista, torjui Berliner Zeitungissa Gysin kritiikin vedoten siihen, että vaaliohjelman lausuma perustuu puolueohjelmaan. Hän sanoi monien ihmisten Saksassa pitävän oikeana sitä, että ”emme ole mukana USA:n interventiosodissa. Se on mitä syvimmin internationalistinen panos”.
Ratkaisevaa puna-puna-
vihreälle yhteistyölle
Linken sisällä monet – varsinkin idässä – ovat pitempään pyrkineet uudistamaan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, jota he nykyisellään pitävät vanhentuneena. Se myös avaisi edellytyksiä puna-puna-vihreälle yhteistyölle, mahdollisesti jopa yhteishallitukselle, liittovaltion tasolla.
Demarit ja vihreät puolestaan perustelevat Linken nykyisellä ulko- ja turvallisuuspoliittisella linjalla haluttomuuttaan yhteistyöhön.
Linken ongelmana ovat eriävät näkemykset siitä, pyritäänkö ylipäänsä mukaan liittohallitukseen. Se heijastuu puolueen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittelyyn.
Hallitusyhteistyötä vastustavat haluavat määrittää linjan niin, että se varmasti estää yhteistyön ja takaa pysymisen liittohallituksen ulkopuolella, kun taas hallitusyhteistyötä kannattavat toimivat juuri päinvastoin.
Kun Linke kokoontuu EU-puoluekokoukseensa Hampuriin helmikuun puolivälissä, pöydällä ei ole vain ohjelma EU-vaaleissa, vaan puolueen linja pitkälle eteenpäin.