Asumisen kalleus koskettaa kaikkia suomalaisia. Tällaisesta ajatuksesta ei kuitenkaan synny Kari Hotakaisen mukaan romaania.
– Jos lähtökohtana on kirjoittaa suuresta aiheesta, joka koskettaa mahdollisimman montaa ihmistä, niin se ei kosketa ketään. Henkilökohtainen suhde on sen edellytys, että teoksen aiheesta voi kasvaa universaali.
Lähtökohta voi olla Hotakaisen mukaan olla hyvin pieni. Kuten kenkien päällä rahisevat siniset suojapussukat asuntonäytössä.
Vanhoja ihmisiä on alkanut olla kirjoissani ruuhkaksi asti, täytyy kehittää joitain virkeitä sivuhenkilöitä.
Niistä lähti liikkeelle Juoksuhaudantien kirjoittaminen.
– Alussa on joku, mielellään pakkomielteinen aihe, joka on mieltä kiihdyttävä. Sitä alkaa tutkia, että mikä tässä on itselle kiinnostavaa, puistattavaa tai kiihdyttävää.
– Niin kuin esimerkiksi asunnon ostaminen: minkä takia siitä on tullut asia, joka kasvaa liian suureksi? Olenko ajautunut elämässäni tilanteeseen, johon ei pitäisi ajautua? Miksi mulla on siniset pussukat jalassa ja miksi mua pelottaa?
Pakkomielteenä oma talo
Juoksuhaudantien Matti Virtaselle talon ostaminen kasvaa elämän ja kuoleman kysymykseksi.
– Se auttoi Matin hahmon kirjoittamisessa, että tiedän miltä tuntuu, kun on vain yksi ajatus päässä. Kun ryhdyn jotain tekemään niin teen joko täysillä tai en ollenkaan. Intensiivisyydestä on pieni matka pakkomielteeseen.
Kari Hotakainen toivoo, että suomalaisten suhde omistusasumiseen muuttuu tulevaisuudessa.
– Se on niin raskas prosessi kaikkinensa. Minähän vastustin omistusasunnon hankkimista omassa elämässäni hyvin pitkään.
Mutta niin kävi, että nyt Hotakaisella on paitsi kaupunkikoti, myös rintamamiestalo maalla.
Mitä tarkoittaa toisen hoitaminen?
Kari Hotakaista kiinnostaa nyt hoitamisen teema. Siitä hän haluaisi lukea tai kirjoittaa.
– Mitä tarkoittaa toisen hoitaminen, mitä tarkoittaa omaishoitajuus, mitä tarkoittaa ajatus siitä, että pitäisi olla mieleltään monen ikäinen. Että ollaan tässä hetkessä, mutta pitäisi olla myös siinä, että ollaan viltti polvella ja ei tule yhtään haastattelua, hän pohtii.
– Olen seurannut sitä asiaa omien vanhempien kautta jo pitkään. Vanhoja ihmisiä on alkanut olla kirjoissani ruuhkaksi asti, että täytyy kehittää joitain virkeitä sivuhenkilöitä, Hotakainen nauraa.
Hoidon teemaa hän käsitteli jo viimeisimmässä romaanissaan Luonnon laki, mutta aihe kiinnostaa yhä.
– Turha kuitenkaan odottaa, että kirjoittaisin jonkun yleispätevän hoitoalan kirjan. Mutta jos löydän siihen henkilökohtaisen, tarpeeksi intensiivisen ja kiihkeän näkökulman, niin…
Kirjailijan joutuminen vakavaan auto-onnettomuuteen vei hänet itsensä pari vuotta sitten hoidon ytimeen. Kaksi ja puoli kuukautta sairaalassa oli Hotakaisen mukaan ”varsinainen tarinoiden keidas”.
– Siellä kun olisin laittanut nauhurin pyörimään päivähuoneessa, niin jumalauta siinä olisi ollut paljon aineistoa.
Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie-romaanin pohjalta tehty teatteriklovneria-esitys saa ensi-iltansa 24. tammikuuta. RedNoseClub, Teatteri Quo Vadis. Esitykset Teatteri Avoimissa ovissa, Erottajankatu 5, Helsinki. Esitys vierailee myös Tampereen työväenteatterissa ja Lahden kaupunginteatterissa.