Hallituksen ja opposition sunnuntainen sopu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suuntaviivoista yllätti Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen. Yllätys oli positiivinen.
– Se oli viime viikkojen paras uutinen, etenkin kun tiedetään miten suuri urakka hallituksella on edessään, Liikanen hehkutti Suomen Pankin talousennusteen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Liikanen oli aiemmin maanantaiaamuna kuultavana Helsingin Säätytalolla, jossa hallitus kokoontui budjettikehysriiheen. Pankkimies tähdensi hallitukselle tarvetta toteuttaa rakennepoliittinen ohjelma etupainotteisesti ja kunnianhimoisesti.
Julkinen talous kaipaa rakennepäätösten lisäksi myös välittömiä sopeutustoimia, joiden suuruudeksi on hallituksen piirissä haarukoitu jotakin vajaan kolmen ja neljän miljardin euron välillä.
Uskottavuuskynnys ylitettävä
Liikanen ei ottanut kantaa lukuihin, mutta korosti sopeutuksen liikkeellelähdön uskottavuutta. Uskottavuuskynnys ylittyy Liikasen mukaan, jos ensi vuoden urakaksi otetaan puolet tai runsas puolet koko sopeutustarpeesta.
Ukrainan kriisin Liikanen varoittaa saattavan lisätä tarvetta rakennemuutoksiin ja sopeutukseen.
Liikasen mukaan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, että keskeiset toimijat – hallitus, eduskunta ja työmarkkinajärjestöt – pystyvät Suomen talouden muuttuneen tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
Hallituksen ja opposition sote-sopu toi Liikasen mukaan eduskunnan vahvasti mukaan ratkaisuihin. Hallituksella on vielä ratkaistavana talouden sopeutustoimet ja kestävyysvaje. Työmarkkinajärjestöiltä Liikanen odottaa ratkaisuja työurien pidentämiseen ja eläkejärjestelmän uudistamiseen.
Patoamisesta tuhojen korjaamiseen
Eurooppa on siirtynyt kriisin patoamisesta sen jälkien korjaamiseen, kuuluu Suomen Pankin pääarvio Euroopan talouden nykytilanteesta. Liikanen muistuttaa kriisin jäljen olevan pitkän ja onnistumisen riippuvan maiden kyvystä sopeutua rakenteiden muuttumiseen.
Talouskasvu on käynnistynyt, mutta nousu on hidasta. Hitaana sen arvioidaan pysyvänkin vielä pitkään. Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa tukee talouskasvua. Sellaisena se tulee Liikasen mukaan pysymään myös jatkossa, vaikka vaimea nousu käynnistyykin.
EKP:n päätehtävän, hintavakauden vaalimisesta ei koidu ongelmaa, sillä inflaation arvioidaan pysyvän matalana vielä pitkään.
Liikanen esitteli myös Suomen Pankin tuloksen, joka oli 239 miljoonaa euroa vuonan 2013. Siitä valtiolle tuloutetaan 180 miljoonaa euroa. Se on 50 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2012.
Ukraina-efekti iskee myös Suomeen
Ukrainan kriisin suorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toistaiseksi jääneet vähäiseksi. Vähäisiksi ne eivät kuitenkaan jää, sillä Ukraina-efekti iskee Suomeen Venäjän talouden heikkenemisen kautta, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
Merkittävä muutos talouden ympäristössä on jo tapahtunut vaikutukset näkyvät toistaiseksi pääasiassa Venäjällä, Liikanen arvioi.
– Venäjän talouden epävarmuus on kasvanut, korot ovat nousseet, osakkeiden hinnat laskeneet, rupla on heikentynyt ja pääomapako Venäjältä lisääntynyt, Liikanen kuvaili.
Hän muistutti Venäjän talouden lähteneen luisuun jo ennen Ukrainan tapahtumia, jotka sitä vauhdittavat.
Ennen finanssikriisiä Venäjän talouskasvu oli vauhdikasta. Bruttokansantuote kasvoi yli 7 prosenttia vuodessa. Finanssikriisi pudotti kasvuvauhdin puoleen vuonna 2008 ja viime vuonna sekin puolittui 1,3 prosenttiin.
Ukrainan kriisin vaikutuksesta Suomen Pankki on pudottanut Venäjän bkt:n kasvuennusteen 0,5 prosenttiin viimesyksyisestä 1,8 prosentista.
Venäjän tuonti laskee arvion mukaan vieläkin nopeammin, viime syksyn 2,9 prosentin kasvuennusteesta 2 prosenttiin miinukselle.
Venäjä on Suomelle tärkeä vientimaa. Suorien vaikutusten lisäksi Venäjän alamäki heijastuu Suomeen välillisesti Euroopan ja maailmantalouteen tulevien vaikutusten kautta.
uutiskirje 
