Kun sunnuntaina televisioon astelivat pääministeri Kataisen rinnalla oppositiojohtajat Soini ja Sipilä, oli jo arvattavissa, että pojilla on jotain isompaakin mielessä kuin sosiaali- ja terveydenhuolto. Erään keskustalaisen sanoilla ”tässä nyt rasvattiin tulevan hallituksen rattaita”.
Kehysriihi sen paljasti. Siinä mitattiin vasemmistoliiton kestävyyttä. Hallituksen oikealla reunalla ei enää haluttu antaa periksi, olla liian pehmeitä. Haluttiin välittää perusturvalla elävistä työttömistä ja sairaista.
Tämä kehysriihi oli vasta alkusoittoa. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen se vasta kylmä kyyti on tulossa, kun sote-sopan selvittänyt mieskolmikko puuhailee hallituksessa.
Vielä on joitakin rakenteita hyvinvointivaltiosta jäljellä.
Leikattavaa jää nimittäin seuraavallekin hallitukselle, kun kurjistamisteorian linjalle lähtivät. Eikä Sipilä ja Soini ollenkaan valitelleet, että seuraavan hallituksen kädet on sidottu näillä ratkaisuilla. Soini ei päivitellyt lainkaan perusturvan leikkauksia. Vieläkö joku uskoo Soinin puheisiin työväenpuolueesta ilman sosialismia?
Yksi suuri kysymysmerkki on, miksi demarit asettuivat mieluummin Kataisen remmiin. Toisaalta, eihän SDP mikään perusturvapuolue ole ollutkaan, ainakaan 1990- ja 2000-luvuilla. Sen sijaan siellä oli aikoinaan Liisan listoja ja todella kovia linjauksia muun muassa minimisairauspäivärahan leikkauksiin.
Jäin miettimään, mikä oli vasemmiston strategia neuvotteluissa, joissa tiedettiin tulevan leikkauksia? Kiellettiinkö ne kokonaan vedoten siihen, että leikkauspolitiikka syö talouskasvua vai oliko takataskussa mitään omia esityksiä menopuolen karsimiseksi?
Median reaktio on ollut vähintään mielenkiintoinen. Tarinan pahis onkin vasemmistoliitto, ainakin pahin riman alitus oli keskiviikon A-studiossa, jossa toimittaja ei antanut suunvuoroa Paavolle, vaan kävi päälle kuin yleinen syyttäjä. Taisi karata mopo käsistä.
Tämä sama poppoo taputteli Soinille vaalijytkyn käsittelemällä häntä silkkihansikkain. Miksi kukaan toimittaja ei kysy pääministeriltä, miksi juuri köyhiltä haluttiin leikata? Näin media käyttää valtaansa ja vuoden päästä oikeistohallitus kirjoittaa sivun mittaisen hallitusohjelman, kuten Sipilä toivoi.
Vielä on joitakin rakenteita hyvinvointivaltiosta jäljellä, mutta niitä voi oikeistohallitus ravistella kovastikin ja vasemmisto nuolee haavojaan oppositiossa. Toisenlainenkin tulevaisuus on mahdollinen, jos vain saamme väen liikkeelle. Nyt pitäisi puolueväen keskittyä menettelytapaäänestysten sijaan miettimään, miten mennään tästä eteenpäin ja innostamaan järjestöväkeä ulos kokoushuoneista kansan pariin ja puhumaan ihmiskielellä arjen asioista.
Kiitokset Paavolle ja Merjalle hyvästä ministerityöstä. Häntä pystyyn ja toreille!
Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.
uutiskirje 