Kehysriihessä tehtiin päätöksiä, jotka heikentävät pienituloisten ihmisten ostovoimaa ja tiukentavat työssäkäyvän lapsiperheen taloutta. Näitä ovat indeksien osittainen jäädyttäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus, 50 euron omavastuuosuus lääkkeisiin, asuntolainan korkovähennyksen tiukennus tiukennetaan, työmatkavähennysoikeuden kavennus, kiinteistö- ja energiaveroja nosto, ja pisteenä iin päälle lapsilisien leikkaus.
Lapsilisää leikattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, eikä sitä olen sen jälkeen korotettu takaisin tasolle, jossa se ennen leikkausta oli. Vastikään lapsilisän indeksi päätettiin jäädyttää. Inflaatiokin on vaikuttanut lapsilisän reaaliarvoon, joten lapsilisän ostovoima on vaihdellut suuresti ilman näkyviä leikkauksia. Vuosina 1994-2013 yhdestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo laski 21 prosenttia. Lapsilisän suuruus onkin kaksi vuosikymmentä laahannut muun hintatason jäljessä.
Pienituloisten lapsilisä olisi noussut, eikä laskenut.
Lapsilisän progressiivinen verotus olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Verotus leikkaisi eniten suurituloisilta, tuloerot kaventuisivat eikä köyhyys lisääntyisi. Kela on tutkinut erilaisia malleja lapsilisään liittyen, ja sen laskelmien mukaan tämä ei olisi hyvä ratkaisu, sillä monien laskutoimitusten jälkeen esimerkiksi perusturvalla oleva työtön saattaisikin saada jopa vähemmän lapsilisää kuin työssäkäyvä.
Vasemmistoliiton mielestä olisikin oikeudenmukaisempaa tehdä lapsilisiin tasokorotus ja verottaa niitä progressiivisesti. Tasokorotuksesta huolimatta veromallilla saataisiin suurempi tuotto kuin nyt saatava 110 miljoonaa euroa. Tällä mallilla pienituloisten lapsilisä olisi noussut, eikä laskenut.
Vasemmistoliitolla oli kehysriihessä vaihtoehtoja talouden sopeuttamisen keinoksi. Osinkoveroa ja solidaarisuusveroa kiristämällä, yhteisöveron nostolla, omaisuusveron palauttamisella sekä harmaan talouden torjuntaa tehostamalla olisi voitu lisätä tuloja siten, ettei perusturvan indeksikorotuksista ja lapsilisistä olisi tarvinnut leikata – eikä kaikkia näitä keinoja olisi edes tarvinnut valita. Pelkästään yhteisöveron korottaminen kahdella prosenttiyksiköllä olisi tuonut 400 miljoonaa.
Pidän hyvänä, että solidaarisuusveron alarajaa lasketaan 90 000 euroon ja sen määräaikaa jatkettiin vuoteen 2018 asti. Alaraja olisi tosin voinut olla vieläkin alhaisempi. On hyvä, että pääomatuloverotusta kiristetään, ympäristölle haitallisia tukia karsitaan ja veronkorotuksia kohdistetaan ympäristöveroihin.
Pidän myös hyvänä päätöksenä siirtää toimeentulotuen perusosan maksatuksen kunnilta kelaan. Tämä lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja vähentää ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle.
Kirjoittaja on Vasemmiston varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
