Mommilanjärven soututapahtuma jatkaa tasaisesti kasvuaan, venekuntia oli mukana jälleen viime vuotta enemmän.
Joillekin osallistujille kerta oli jo kahdeskymmenes, mutta joukkoon mahtui myös useita ensikertalaisia. Ensimmäistä kertaa kirkkovenettä soutamassa olleet kertoivat, että souturytmiin pääsemisen jälkeen järvellä oli ilo olla. Suurimpia rytmitysvaikeuksia oli veneissä, joissa ei ollut lainkaan kokeneita soutajia.
Tänä vuonna soutureittiä muutettiin vesistön rehevöitymisen vuoksi. Mommilanjärven vesi oli paikka paikoin hyvinkin matalalla ja soutamiseen kelpaamaton. Kaunis kesäpäivä järvellä toimi kuitenkin jälleen innoitteena tavoitteessa suojella Mommilanjärveä ja palauttaa sen tila hyväksi.
Koko perheen
tapahtuma
Anita Yli-Savola oli kuudetta kertaa soutamassa Mommilanjärvellä.
– Mommilanjärven soutelut on meille koko perheen tapahtuma. Jo keväällä viikonloppu merkitään kalenteriin vapaaksi, että pääsemme järvelle soutamaan.
Yli-Savola osallistui soutuihin ensimmäisen kerran 2002. Ensimmäinen soutu taittui pienveneessä ja sen kokemuksen jälkeen hän siirtyi kirkkoveneisiin.
Tänä vuonna Yli-Savolan perheestä soutamiseen osallistuivat myös Anitan mies, sekä tytär Anna.
– Olen joka vuosi täällä vähän varalla, että jos johonkin Koskisen Oy:n veneeseen tarvitaan soutajaa, sanoo tänä vuonna toista kertaa soutanut Anna Yli-Savola.
– Tämä soutupäivä on aina ihana, se koostuu tunnelmasta, tilanteesta ja siitä tunnista tuolla veneessä. Päivän paras hetki on juuri ennen veneeseen menoa, siinä on sellaista odotuksen tuntua, Anita Yli-Savola sanoo.
Vaikka tapahtuma on paisunut vuosi vuodelta, ei se Yli-Savoloiden mielestä ole vaikuttanut tapahtuman luonteeseen.
– Tunnelma on aina leppoisa ja mukava. Täällä näkyy ammattitaito, jolla tapahtumaa järjestetään. Lisäksi täällä on aina hyvä ilma, Anita Yli-Savola sanoo.
– Olen niin iloinen siitä, että saan lapseni mukaan tapahtumaan, poikani Antti oli ensimmäistä kertaa soutamassa jo 11-vuotiaana, tänä vuonna hän ei päässyt armeijan vuoksi.
Kirkkoveneen soutaminen ei Yli-Savoloiden perheessä muutenkaan ole aivan outoa.
– Anna oli Päijänteellä kirkkoveneretkellä. Mieheni on osallistunut Sulkavan soutuihin ja yksi lapsistani oli kirkkovenerippikoulussa.
Anita Yli-Savolan soutuperinteeseen kuuluu myös erityinen souteluhattu, jota hän käyttää joka vuosi. Vaaleanpunaiseen ja ilmavaan hattuun ostetaan jokaisen soudun päätteeksi uusi soutelumerkki, joten osallistumiskertojen määrän muisteleminen ei ole hankalaa. Hattu kertoo ennen kaikkea iloisesta soutajasta ja herättääkin joka vuosi huomiota.
Osa Suomi vesille
-kampanjaa
Mommilanjärven soutelut ovat osa valtakunnallista Suomen Soutuliiton vetämää Suomi Vesille -kampanjaa. Tarkoituksena on edistää suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallista vesillä liikkumista.
Soutujen alkuperäisenä tavoitteena oli ympäristön ja vesistön säilyttämisen seuraaville sukupolville. Nykyisin soudun tarkoituksena on myös saada ihmiset liikkumaan oman hyvinvointinsa puolesta ja nauttimaan liikunnasta luonnon muovaamilla liikuntapaikoilla. Järjestäjien mielestä luontoa ja ympäristöä kunnioittava iloinen yhdessäolo on parasta luonnonsuojelua.
Tämänvuotisen soutelutapahtuman teemana oli Soutelua Mommilanjärven hyväksi – metsä antaa – vesi kantaa. Teemalla kiinnitettiin huomiota ympäristön tilaan ja kunnioitettiin vanhoja perinteitä.
Soutelutapahtuman lähtöalue on entisen Paloheimon Saidanlahden sahan alueella. Saha antoi työtä parhaimpina aikoina yli sadalle lähialueen työntekijälle. Sahaperinnettä jatkaa Kärkölässä päätoimipaikkaansa pitävä Koskisen Oy. Yritys juhlisti satavuotista historiaansa kokoamalla yrityksen henkilöstöstä ja sidosryhmistä peräti yksitoista venekuntaa.