Nihilismin ABC osa 16
Ensimmäinen lennätinlinja avattiin Helsingin ja Pietarin välille 1854. Krimin sota 1853-56 oli ensimmäinen viestintäsota, jota suuri yleisö seurasi lehdistön kautta. Eli tietoteknologian mullistus on 160 vuoden takana. Mutta ovatko ideologiat paljonkaan muuttuneet suurista teknologisista mullistuksista huolimatta. It-mullistusten ansiosta raaka riistokapitalismi on palannut takaisin alkujuurilleen, jolloin Karl Marx julkaisi Pääoman 1. osan 1867.
Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s.1949) väittää meneillään olevan globaalin talouskurimuksen vain vahvistavan 1800-luvun kaltaista kovaa riistokapitalismia.
Pamfletissa Politiikkaa, Idiootti! Žižek veikkaa, että biogenetiikka tulee mullistamaan ihmisen kokonaan, mieltään myöten. Maailmassa ovat filosofit esittäneet vuosituhansien aikana hyviä kysymyksiä, nyt on kyseessä noiden kysymysten korjaaminen ja tarkentaminen:
”Joko kapitalismi tasapainotetaan autoritaarisin keinoin tai vaihtoehtoisesti korporatistisen sosialismin keinoja käyttäen. Muistakaa, kuinka Marx puhuu Kommunistisen manifestin lopussa feodaalisesta sosialismista. Kapitalismi voi muuttua sellaiseksi,” Žižek varoittaa.
Kun Žižek oli käymässä Japanissa, häntä hämmästytti japanilaisen yhteiskunnan ja valtion hegeliläinen rationaalisuus:
”Perussääntönä Japanissa on se, että kolme asiaa on pidettävä erossa toisistaan: vauraus, valta ja kuuluisuus. Voit olla joko rikas tai kuuluisa, tai sitten sinulla voi olla poliittista valtaa. Näitä kolmea ei saa yhdistää.”
Japani on Žižekin mielestä jonkinlainen hegeliläinen valtio. Se on muodollisesti monarkia eli heillä on keisari, Japani on teollisuusvaltio, jossa on sotilaallinen byrokratia. Siellä on myös maanviljelijöiden luokka, jota pidetään keinotekoisesti yllä, jotta perinne jatkuisi. Japanissa väestö, rakennukset ja teollisuus on keskitetty 30 prosentin maa-alueelle. Maanviljelijöille pidetään varattuna 70 prosenttia maapinta-alasta.
Yhtenä vaarana Žižek näkee valumisen kohti yleistä kapitalismia, jolla on aasialaiset arvot. Tuloksena saattaa olla muodollisesti vapaa kapitalismi, jolla on autoritaarinen hallinto ja tiukat apartheid-säännöt:
”Minun nuoruudessani Afganistan oli islamilaisista maista maallistunein. Heidän kuninkaansa oli maallistunut modernisoija. Heillä oli hyvin vahva, paikallinen kommunistinen puolue, joka otti vallan ilman Neuvostoliiton apua. Vasta sen jälkeen Neuvostoliitto sekaantui Afganistaniin. Tosiasiahan on, että Afganistan kirjaimellisesti fundamentalisoitiin sen seurauksena, että se kytkeytyi globaaliin politiikkaan.”
Žižekin mielestä ainoa todellinen kysymys on siitä, sisältyykö globaaliin kapitalismiin niin vahvoja ristiriitoja, että ne estäisivät sen loputtoman uusiutumisen? Mahdollisia vastakkainasetteluja on neljä: ekologinen katastrofi, yksityisomaisuuden epäsoveltuvuus kysymyksiin henkisen omaisuuden suojasta ns. immateriaalioikeuksiin. Millaisia ovat uusien teknistieteellisten kehityskulkujen, erityisesti biotekniikan sosiaaliset ja eettiset seuraukset:
”Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä, uudet sosiaalisen apartheidin muodot, kuten uudet muurit Meksikon ja USA:n välillä tai uudet suuret slummit ympäri maailmaa.”
Žižek sanoo olevansa vain maltillinen tuhoennustaja. Hän kannustaa kysymään, onko meneillään oleva talous- ja finanssikriisi seurausta ihmisten enemmistön epäsosiaalisuudesta, ahneudesta, laiskuudesta, epärehellisyydestä tai yli varojensa elämisestä.
Ellei, silloin tätä konkurssia ei pidä maksattaa heillä. Syylliset ja syyt ovat siis toisaalla eli harjoitetussa talous- ja valtapolitiikassa. Tämä on siis ensisijaisesti kapitalistisesta talousjärjestelmästä johtuva objektiivinen seuraus, odotettu tosiasia, parin vuosikymmenen tapahtumaketjun yksi päätepiste.
Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.
uutiskirje 
