KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ihmiskauppa pysyy piilossa

Rakennuksilla työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, joiden oikeuksista ei nykyisellään pystytä pitämään huolta. Onkin mahdollista, että alalla hyväksikäytetään ihmiskaupan uhreja.

Rakennuksilla työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, joiden oikeuksista ei nykyisellään pystytä pitämään huolta. Onkin mahdollista, että alalla hyväksikäytetään ihmiskaupan uhreja. Kuva: Jarmo Lintunen

Suomessa ihmiskauppaa pidetään lähinnä seksityöhön liittyvänä ongelmana. Anna Kontulan mukaan kyseessä on kuitenkin taloudelliseen järjestelmään kuuluva ilmiö.

TUOMAS KÄRKKÄINEN
29.7.2009 6.00

Ilmiötä ei ymmärretä rakenteelliseksi

Ihmiskauppa liitetään suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja ihmisoikeustyössä liiaksi vain seksiteollisuuteen. Tätä mieltä on ihmiskauppaa tutkiva Anna Kontula.

Ihmiskauppatapauksia on suomalaisissa tuomioistuimissa käsitelty neljästi. Kolmessa oikeusjutussa kysymys oli seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yhdessä työvoiman oikeuksien polkemisesta.

Poliisin verkkosivujen mukaan yleisintä Suomea koskettavaa ihmiskauppaa on naisten kuljettaminen Venäjältä ja Baltian maista prostituoiduiksi Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ihmiskaupan ymmärtäminen vain prostituutioon tai muuhun seksityöhön liittyväksi ongelmaksi jättää varjoon ilmiön monialaisuuden, nopean muuntautuvuuden ja kytkeytymisen yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Kontulan mukaan kykenemättömyys nähdä ihmiskauppaa koko kirjavuudessaan liittyy siihen, että kulttuurissamme on totuttu suhtautumaan seksityöhön liki hysteerisesti.

Seksityöläisiä pidetään usein passiivisina uhreina. Harva pitää prostituutiota työnä muiden joukossa.

– Prostituutio on helppo paikka puhua ihmiskaupasta ilman, että tarvitsee esittää kiusallisia kysymyksiä siitä, millainen muiden alojen tilanne on, Kontula analysoi.

Paljon jää
huomaamatta

Suomalaisen avustusjärjestelmän piiriin tulleista ihmiskauppatapauksista enemmistö on sijoittunut muualle kuin seksialalle.

Julkisuuteen asti on päätynyt tapauksia ravintola-alalta. Lisäksi esimerkiksi rakennusalan harmaalla alueella on epäilty käytettävän työvoimana ihmiskaupan uhreja.

Työministeriön esittämän arvion mukaan Suomi on ihmiskaupassa pikemmin kauttakulku- kuin kohdemaan asemassa. Varmaa tietoa ei kuitenkaan juuri ole, vaan arvio perustuu yksittäisiin viitteisiin.

Siksi myös luotettavia lukuja ihmiskaupan yleisyydestä on vaikea saada.

Varmaa on se, että monet tapauksista jäävät pimentoon.

Esimerkiksi miespuoliset uhrit jäävät usein havaitsematta kahdesta syystä. Järjestelmä on luotu seksityötä ajatellen, joten ihmiskaupan uhri mielletään naiseksi.

Miehet eivät Kontulan mukaan myöskään ole yhtä alttiita hakemaan apua, sillä he kokevat epäonnistuneensa itsensä elättämisessä, kun taas naisilla leimautumisen pelko liittyy enemmän työn luonteeseen.

Tarjottava apu on ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta miesuhrit kaipaisivat Kontulan mukaan enemmän oikeutta ja palkkojaan.

Osa talouden
rakennetta

Lain näkökulmasta ihmiskaupan todentaminen on vaikeaa. On esimerkiksi hankala sanoa, onko yksittäisessä tapauksessa kysymys työsyrjinnästä vai ihmiskaupasta.

Kontulan mielestä ihmiskauppaa ei pitäisikään nähdä työmarkkinoista irrallisena ilmiönä.

Ihmiskaupan uhrit ovat lähtöisin köyhistä oloista, joissa työolot ovat joka tapauksessa huonot.

Riski joutua ulkomailla ihmiskaupatuksi ei tunnu ylittämättömältä, jos kotimaassa työskentely on parhaimmillaankin jotakuinkin samanlaista.

– Työelämän toimijat sijoittuvat pitkälle janalle, jonka toisessa päässä ovat ne, joiden asema on kaikkein turvatuin ja toisessa päässä ovat ihmiskaupan uhrit. Mutta kaikki ovat tässä systeemissä mukana tehdäkseen töitä ja saadakseen siitä rahaa, Kontula sanoo.

Tämän vuoksi ihmiskaupan uhreja on vaikea löytää. He toimivat työelämässä, kuten muutkin työntekijät, mutta ihmiskaupan vastaisen työn lähtökohtana on käsitellä tapauksia kansainvälisen rikollisuuden kontekstissa.

– Ihmiskauppa on elimellinen osa talouden rakennetta. Kysymys on työelämän ylilyönneistä, eikä jostakin erillisestä maailmasta, Kontula muistuttaa.

Uhrien pakottaminen on hienovaraista – velkasidontaa tai läheisten uhkailua kotimaassa – eikä sellainen näy ulospäin.

Juridiikka ajaa
uhrin oikeuksien ohi

Kontula pitää suomalaista ihmiskauppasäännöstöä liian tiukkana. Epäillyt ihmiskauppatapaukset todetaan usein tutkinnassa joksikin muuksi kuin ihmiskaupaksi, kuten törkeäksi paritukseksi tai työsyrjinnäksi. Tällöin uhri ei enää ole oikeutettu saamaan samaa apua, jota olisi ihmiskaupan uhrina saanut.

– Järjestelmä on uhrin kannalta niin epävarma, että silloinkin kun uhreja tavataan, heidän ei kannata luottaa suomalaisiin viranomaisiin, Kontula sanoo.

Avustusjärjestelmä on rakennettu lainsäädännön, ei uhrin näkökulmasta. Esimerkkinä Kontula mainitsee Joutsenon vastaanottokeskuksen, joka on täynnä lähinnä kriisialueilta tulleita nuoria miehiä. Se ei varmastikaan ole seksiteollisuuden uhriksi joutuneelle naiselle paras paikka, mutta sinne hänet todennäköisesti sijoitetaan.

Kontula perää ihmiskaupan uhrien avunsaanin irrottamista ihmiskaupan juridisesta määritelmästä. Uhrien hätä on aito, vaikkei se täyttäisi kaikkia ihmiskaupan kriteereitä tai niitä ei pystyttäisi todistamaan.

Apua pitäisi Kontulan mielestä antaa nykyistä joustavammin.

– Suomessa ongelma on se, että asioiden katsotaan aina olevan jonkun toisen alaa. Uudet ihmisryhmät eivät ole kenenkään vastuulla.

Miten ehkäistä
ihmiskauppaa?

Avainasemassa ihmiskauppaa kitkettäessä on globaali taistelu köyhyyttä vastaan. Kun elintaso on riittävän korkea, ei ihmiskauppiaille riitä epätoivoisia uhreja.

Köyhyyden poistamiseksi on syytä luoda köyhien maiden naisille mahdollisuuksia kouluttautumiseen, koska silloin koulutus myös varmemmin periytyy lapsille.

Tätä lyhyemmällä aikavälillä Kontula kehottaa valtioita luopumaan pyrkimyksistä tukkia rajat köyhien ihmisten edestä.

Rajoittavat säädökset ovat omiaan lisäämään laitonta maahantuloa. Laittomat siirtolaiset taas ovat yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneina helppoja uhreja ihmiskauppiaille.

– Jos ihmiskauppaa yritetään vähentää tällaisella kontrollipolitiikalla sen sijaan, että pyrittäisiin parantamaan ihmisten oloja, käytännössä tulos on päinvastainen, Kontula kiteyttää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään