Valtiovarainministeriö käy taantuman kimppuun aikaistamalla työllistäviä investointeja ja lisäämällä hieman työvoimapoliittisia aktiivitoimia.
Lisäksi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) keskiviikkona esittelemässä ministeriönsä budjettiehdotuksessa alennetaan hieman kaikkein pienituloisimpien verotusta.
Budjettipäällikkö Hannu Mäkisen johdolla työskennellyt työryhmä esittää investointien aikaistamista. Hankkeiden työllistävä vaikutus olisi noin 8 450 henkilötyövuotta. Välilliset vaikutukset mukaan lukien työllistävyyden arvioidaan olevan 9 000–11 000 henkilötyövuotta.
Investointiohjelma suunnataan erityisen suurimmista ongelmista kärsiville toimialoille. Painopiste on talonrakennuksessa ja sen lisäksi metsä- ja puutuoteteollisuudessa sekä laivanrakennuksessa.
Valtion budjettikehyksiä nostavia vaikutuksia investointiohjelmalla on Kataisen mukaan vähän tai ei lainkaan. Varat ohjelman toteuttamiseen revitään tulevien vuosien kehyksistä.
Valtion budjettirahaa esitykseen hupenee kaikkiaan noin 330 miljoonaa euroa. Summasta 200 miljoonaa euroa koskee tätä vaalikautta ja loput tulevaa.
Kaikkineen valtion rahoitus investointiohjelmaan on noin 880 miljoonaa euroa. Valtion osuuteen lasketaan mukaan Finnvera ja Valtion asuntorahasto. Kunnat ja yksityisen sektori mukaan lukien ohjelman toteutus vaatii 1,6 miljardin euron rahoituksen.
Pienituloisille verohelpotusta
Kunnille valtiovarainministeriö ei lupaa tässä vaiheessa mitään. Kuntien tukemisessa mahdolliset päätökset tehdään Kataisen mukaan koko hallituksen voimin budjettiriihessä elokuun lopulla.
Katainen huomautti, että kuntien taloutta tuetaan ensi vuonna jo tehdyillä ratkaisuilla. Työnantajan Kela-maksun poisto, kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen ja kiinteistöverojen korotukset tuovat Kataisen mukaan kuntien kassaan noin 600 miljoonaa ensi vuonna.
Työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin esitetään 40 miljoonan euron korotusta ensi vuodelle.
VM:n esityksen veropoliittisilla toimilla kevennetään kaikkein pienituloisimpien verotusta ja pidetään muiden tuloverotus ennallaan. Siihen menee kaikkiaan vajaat 800 miljoonaa euroa.
Pienituloisimpia muistetaan nostamalla perusvähennys 2 000 euroon. Se maksaa valtiolle noin 135 miljoonaa euroa. Ansiotason nousun kompensointi kaikille kustantaa noin 300 miljoonaa euroa. Saman maksaa palkansaajamaksujen kompensointi. Maksuja ovat sairaanhoito-, päiväraha- ja TEL-maksu.
Eläkeläisiä muistetaan kohdennetulla verokevennyksellä, johon menee 50 miljoonaa euroa.
Katainen toivoo, että veroratkaisut hillitsevät palkkavaatimuksia syksyn työmarkkinakierroksella. Ministeri lupasi nousevien työttömyysvakuutusmaksujen kompensointia työntekijöille, mikäli työmarkkinaratkaisut edistävät työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä.
Lisää velkaa
Kokoomuksen piirissä virinnyttä vaatimusta ruuan arvonlisäveron alentamisen myöhentämistä muutamalla vuodella ei Katainen ottanut valtiovarainministerin budjettineuvotteluissa pöydälle.
– Hallitusohjelmassa sovitun ja jo päätetyn asian avaaminen edellyttäisi hallituksen yksituumaisuutta, Katainen muistutti.
Ensi vuoden talousarvion loppusumma on valtiovarainministeriön esityksessä 49,9 miljardia euroa. Siitä rahoitetaan 13 miljardia ottamalla lisää velkaa. Velan osuus bruttokansatuotteesta nousee 44 prosenttiin ja valtiontalouden alijäämä 4,5 prosenttiin BKT:stä.