Direktiivit pannaan täytäntöön – mutta viiveellä
Suomea on pariin otteeseen uhattu sakoilla, kun Euroopan unionin säätämiä direktiivejä ei ole pantu määräajassa täytäntöön. Vielä hitaampia EU-maita ovat vuoden 2011 tilaston mukaan olleet Italia ja Unkari.
– Meillä direktiivi sulautetaan kansalliseen lainsäädäntöön eikä panna täytäntöön erillislakina, ulkoministeriön lainsäädäntöneuvos Joni Heliskoski kertoo.
Direktiivin täysimittainen täytäntöönpano vaikuttaa useisiin Suomen lakeihin. Jos kansallisia lakeja on jouduttu muuttamaan muutenkin, ministeriöt ovat mielellään kytkeneet direktiivien tuomat muutokset samaan kertaan.
Suomea nopeammin suoriutuvat valtiot saattavat ottaa direktiivin kansalliseen lainsäädäntöönsä sellaisenaan. Silloin täytäntöönpano käy Heliskosken mukaan nopeasti.
Hän ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että muiden maiden käytäntö olisi parempi kuin Suomen.
– Syntyy ongelmia, kun direktiivi liimataan kansallisen lainsäädännön päälle eikä maan lakeja tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Uhkasakko motivoi toimintaan
Suomi on pystynyt välttämään uhkasakot, vaikka EU:n komissio on niitä esittänyt.
Ensimmäinen rikkomuskanne syntyi viime vuonna sähkön sisämarkkinoista ja toinen maakaasun sisämarkkinoista annetusta direktiivistä. Ne olivat jo tuomioistuimessa, mutta komissio perui kanteen, kun laki saatiin voimaan.
– Nämä olivat ensimmäiset todelliset tilanteet, joissa Suomella oli sakon uhka, Heliskoski sanoo.
Pitkän päälle viivyttely tulee kalliiksi. Esimerkiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevissa kanteissa komissio pyysi asettamaan Suomelle 30 000 euron päiväkohtaisen uhkasakon
– EU:n jäsenvaltio ottaa yleensä lusikan kauniiseen käteensä ja tekee muutokset ennen uhkasakon erääntymistä.
Toimeenpano vaatii kunnon valmistelun
Suomen hitauteen uuden direktiivin toimeenpanossa vaikuttavat Heliskosken mukaan myös riittämätön henkilökunta, ongelmat ministeriöiden sisäisessä koordinoinnissa ja valvonnassa.
– Direktiivin sulauttaminen kotimaiseen lainsäädäntöön vaatii hyvää valmistelua.
Suomen ministeriöt ovat kuitenkin ryhtyneet tarkastelemaan viivytysten syitä ja etsimään kehittämisen kohteita.
– Ministeriöitä on kehotettu tiukentamaan seurantaa. On harkittu myös teknistä seurantajärjestelmää, Heliskoski kertoo.
Näillä näkymin ministeriöiden henkilöstöresursseja ei olla lisäämässä. Päinvastoin henkilöstä yritetään vähentää valtionhallinnon tehostamistoimien mukaisesti.
Kuvitus: Katri Lankila
uutiskirje 
