Pääosa edelleen vahvasta EU-vastaisuudesta kanavoitui mitä ilmeisimmin äänestämättömyyteen. Niinpä EU-myönteiset ehdokkaat saivat äänistä ylivoimaisen enemmistön. Äänestämättömyys ei yleensä ole kovin hyvä protestoinnin keino.
Vaalien tulos vahvisti samalla Suomea keskusta-oikeistolaisena maana: eduskunnassa olevat kuusi porvaripuoluetta saivat äänistä 76,5 prosenttia, SDP ja vasemmistoliitto yhteensä vain 21,6 prosenttia. Tulos on työväen- ja vasemmistolaisen liikkeen kaikkien aikojen huonoin. Kokoomus on yksin suurempi kuin koko vasemmisto yhteensä.
Myös vasemmistoliitto selvästi voitti, mutta ei kyennyt läheskään korvaamaan SDP:n tappioita. Äänimäärä ja -osuus kasvoivat ja yksi paikka tuli.
Äänestämättömyys ei yleensä ole kovin hyvä protestoinnin keino.
RKP menestyi
parhaiten
Mutta oliko tulos todella hyvä kilpailijoihin verrattuna? Yksi tapa tarkastella asiaa on verrata EU-vaalien äänimääriä viime eduskuntavaalien äänimääriin. Vakiintuneilla poliittisilla liikkeillä on näet peruskannattajakunta, jonka määrä vaihtelee melko hitaasti. Vaaleissa ”voittaminen” tarkoittaakin yleensä sitä, että ryhmittymä saa suuremman osan potentiaalisista kannattajista äänestämään, kuin kilpailijat. Häviäjien kannattajista pienempi osa äänestää sillä kertaa.
Eduskuntavaalien äänimäärä on paras osoitus peruskannattajakunnan likimääräisestä suuruudesta. Vertaamalla puolueryhmien eurovaaleissa saamia äänimääriä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa saamien äänten määriin, näyttää eduskuntapuolueista parhaiten menestyneen ruotsalainen kansanpuolue (RKP). Sen EU-vaalien äänimäärä vastasi peräti lähes 93 prosenttia eduskuntavaalien äänimäärästä.
Voidaan sanoa, että RKP on todellinen mestari peruskannattajakuntansa aktivoimisessa äänestämään. Apuna ovat tietenkin vahva ruotsinkielinen media ja lukuisat kansalaisjärjestöt sekä taloudelliset tukiorganisaatiot. Ratkaisevaa on kuitenkin ruotsinkielisen kieliyhteisön vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja kyky koota voimat tärkeinä pidettyihin hankkeisiin. Vasemmistolla olisi siitä paljon oppimista!
Todelliset
häviäjät
Muut eduskuntapuolueet asettuvat samalla perusteella järjestykseen: kristillisdemokraatit (yli 76%), vihreät (lähes 76%), keskusta (73%), vasemmistoliitto (67%), kokoomus (65%), perussuomalaiset (40%) ja sosiaalidemokraatit (38%). Kun eduskuntapuolueiden keskiarvo on noin 66 prosenttia, voidaan sosiaalidemokraatteja ja perussuomalaisia pitää tässä tarkastelussa vaalien todellisina häviäjinä.
Vasemmistoliitto sijoittui viidenneksi, mikä vastaa sen viimeaikaista tavanomaista asemaa. Äänten määrä verrattuna eduskuntavaalien äänimäärään (2/3) kertonee kuitenkin siitä, että suuri osa vaaliliiton kannattajista ei vieläkään pidä EU-asioita riittävän tärkeinä tai haluaa yhä protestoida Suomen EU-jäsenyyttä vastaan pidättäytymällä äänestämisestä. Sama koskee perussuomalaisia, joiden oli vaikea muuttaa äärimmäisen EU-kriittistä linjaansa peruskannattajakunnan EU-vaaliaktiivisuudeksi.
Vasemmistoliiton toisen paikan saaminen europarlamenttiin olisi vaatinut sitä, että yli 89 prosenttia eduskuntavaaleissa äänestäneiden määrästä olisi nytkin antanut äänensä vasemmistoliitolle. Mobilisaation olisi pitänyt olla RKP:n tasoa!
Kyllönen ykkönen
yhdessätoissa piirissä
Vasemmistoliiton sisällä oli mieluisaa, että raskasta hallitusvastuuta toisena ministerinä kolme vuotta kantanut Merja Kyllönen sai reilun kiitoksen työstään ja tuli valituksia vaaliliiton selvästi suurimmalla äänimäärällä. Hän oli vaaliliiton ykkönen yhdessätoista manner-Suomen neljästätoista vaalipiiristä, jopa murrerajan ylittäen Satakunnassa ja Hämeessä. Oulun vaalipiirissä Kyllönen keräsi peräti 15 805 ääntä eli 2/3 vasemmistoliiton äänistä.
Ehdolla olleet kuusi kansanedustajaa menestyivät kaikki hyvin ja kokosivat yhdessä melkein 53 prosenttia vasemmistoliiton kokonaisäänimäärästä.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson sai vasemmistoliiton ehdokkaista toiseksi eniten ääniä. Pohjana oli varmasti vasemmistoliiton hallitukseen osallistumiseen tyytymättömien ääniä, myös niin sanotun vasenryhmän kahden kansanedustajan kannattajia. Anderssonhan vastusti hallitukseen osallistumista ja oli koko hallituskauden sen äänekäs kriitikko.
Hän olikin vaaliliiton ensimmäinen omassa ja Jyrki Yrttiahon vaalipiirissä Varsinais-Suomessa sekä Anna Kontulan Pirkanmaalla. Helsinkiin Andersson keskitti kampanjassaan huomattavasti voimavaroja ja kokosi suotuisasta maaperästä melkein 15 000 ääntä eli lähes puolet vasemmistoliiton äänistä pääkaupungissa.
Kannattaa panna merkille, että puolueen neljänneksi eniten ääniä koko maassa saanut ehdokas oli Hanna Sarkkinen Oulusta. Kohtuullinen pohja ensi huhtikuun eduskuntavaaleja ajatellen sekin, kuten myös Metallin vasemmistolaisten tukeman Erno Välimäen äänisaalis Satakunnassa.
uutiskirje 