KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Erätulilla asfaltilla ja muita ristiriitoja

– Olisihan sen kodan voinut viedä johonkin pöpelikköön, mutta koen esityksen toteutuvan siinä, että mennään asfaltilta sisään ja palataan asfaltille, Atro Kahiluoto pohti.

– Olisihan sen kodan voinut viedä johonkin pöpelikköön, mutta koen esityksen toteutuvan siinä, että mennään asfaltilta sisään ja palataan asfaltille, Atro Kahiluoto pohti. Kuva: Emilia Kukkala

Tulilla-esityksessä selviää, miten vanha eräkirjallisuus taipuu teatteriksi teollisuusalueella.

Emilia Kukkala
15.6.2014 14.00
Fediverse-instanssi:

Teatteriohjaaja Atro Kahiluodon tuorein Tulilla-esitys perustuu suomalaisen eräkirjallisuuden isän Aarne Erkki Järvisen tarinoihin.

– Itsekin olen Järvisen tekstejä nuorena lukenut. Usein on käynyt mielessä, pystyisikö niistä tekemään jotain merkityksellistä, Kahiluoto kertoo.

Teatterikonteksti tuntui kuitenkin mahdottomalta, kunnes teatteriksi keksittiin kota. Sinne mahtuu noin 50 katsojaa.

– Se on tarinankerrontaa elävän tulen äärellä, vähän kuin leirinuotioympäristössä. Ei sitä tarvitse ruveta kauheasti dramatisoimaan tai tekemään teatteriksi, kun käytössä ovat leiritulien ikiaikaiset keinot.

Järvisen vaikutus
näkyy yhä

Tulilla käsittelee suomalaisten luontosuhdetta etsien luontoon liittyvien mielikuvien alkujuuria.

– Järvinen oli aikoinaan aivan tavattoman luettu kirjailija. Uskon sen vaikuttaneen kollektiiviseen tajuntaamme siitä, miten näemme alkuperäisen tai koskemattoman luonnon. Emme varmasti edes tunnista kaikkia saamiamme vaikutteita.

Kahiluodon mukaan esityksen ytimessä on muisti – ihmiskunnan, kansakunnan ja yhteiskunnan.

– Järvisenkin kertomuksissakin joku vanha erämies kertoo menneisyydestään Järviselle, jota me taas tässä kerromme eteenpäin.

Puhumme yhtä,
teemme toista

Järvisen perintö hämmentää ristiriitaisuudellaan. Luonnon kauneutta ja erämetsiä ylistänyt ja niiden katoamista surkutellut kirjailija oli samalla yksi Lapin erämaiden hakkuiden pääsuunnittelijoista.

– Hän toisaalta ylisti luonnon kauneutta ja erämetsiä ja suri niiden katoamista, mutta kuitenkin oli keskeinen henkilö hakkuusuunnitelmissa puhuen voimakkaasti erämaiden hyötykäytön puolesta. Siinä on jotain kauhean inhimillistä, teemme kaikki koko ajan ihan samaa. Se on semmoinen hämmästyttävä kyky toimia täysin ristiriitaisesti näkemättä siinä mitään ristiriitaa.

Kahiluoto huomauttaa, ettei Euroopan viimeisten suurten erämaiden hävityksestä ole aikaa kuin 60-70 vuotta.

– Silloin kun Järvistä nuorena luin, metsiä vielä hakattiin ja teitä tehtiin, prosessi oli käynnissä viimeisillään. Nyt erämaat ovat vähän sellaista lopullista menneisyyttä.

Metsään mennään
suremaan

Mitä esitys kertoo suomalaisten luontosuhteesta?

– Iskusanoina voisi poimia ajatuksen luonnon koskemattomuudesta perustilana. Myös tietynlainen ihmiskeskeisyys, että luontoa tarkastellaan aina ihmisen lähtökohdista ja tarpeista käsin silloinkin, kun se ajatellaan koskemattomana.

Kahiluodon mukaan suomalaiset myös näkevät luonnossa alitajuisesti jonkinlaista traagisuutta.

– En tiedä onko se hyvä vai paha, mutta siihen liittyy tunne kaiken katoavaisuudesta. Metsäänhän mennään myös suremaan ja pakoon, tällaisia sävyjä.

Rehellisempää
kuin pittoreskius

Esityksessä kerrotaan kuusi eri tarinaa, Kahiluodon sanoin enemmän tai vähemmän täydellisinä.

– Tämä on hirveän yksinkertainen muoto. Tarinoiden välissä kerrotaan vähän Järvisestä ja persoonastaan, lyhyellä väliajalla juodaan nokipannukahveja. Tulen äärelle keräydyttäessä tulee vahva yhteisöllisyyden tunne.

Vakiintuneen – vaiko vanhentuneen – käsityksen mukaan taiteen nimissä ei saisi kysellä viestin perään, mutta sellainenkin esityksellä on.

– Haluaisin saada ihmiset ajattelemaan luontoa, sen tilaa ja sitä, mitä on tapahtunut aika lyhyessä ajassa. Väittäisin, että koskemattomat erämaat elävät suomalaisissa, vaikkei niitä ole enää olemassakaan. Se on jotain, mitä voimme kokoontua jakamaan.

Miksi miljööksi valikoitui urbaani Suvilahti?

– Olisihan sen kodan voinut viedä johonkin pöpelikköön, mutta koen esityksen toteutuvan siinä, että mennään asfaltilta sisään ja palataan asfaltille. Se on jotenkin rehellisempää kuin viedä rakennelma jollekin pittoreskille metsäpläntille.

Tulilla. Esitystaiteen seura ja Muinaisteatteriyhdistys. Ohjaus: Atro Kahiluoto. Esiintyjät: Jaap Klevering, Joni Kuokkanen ja Merja Pennanen. Esitykset 16.6.–29.6. Helsingin Suvilahdessa, Kalasatamassa ja Tervasaaressa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Minja Koskela moitti hallitusta sekä valtiontalouden että kotitalouksien heikentämisestä.

Minja Koskela: Oikeisto sössi valtiontalouden – tavallisen kansan ahdinko syvenee

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Oppositiosta epäluottamuslause hallitukselle – Vasemmistoliiton Pekonen: ”Miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen”

Sakari Karvonen

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

Timo Furuholm

Furuholm vaatii liikunnan rahoitukseen automaattista korotusmallia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
03

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

 
04

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

 
05

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

14.04.2026

Honkasalo arvostelee hallituksen ruokastrategiaa kasvipohjaisuuden sivuuttamisesta

14.04.2026

Raportti: Näihin ilmastotoimiin kohdistettu euro tuottaa suurimmat päästövähennykset

14.04.2026

Sarkkinen vaatii hallitukselta uutta kriisimekanismia kotitalouksien tueksi

14.04.2026

KU:n analyysi: Tältä vasemmistoliiton tilanne näyttää vaalipiireissä, kun vaaleihin on vuosi

14.04.2026

Raportti Tonavalta: Unkari tiputti Orbánin vallasta

13.04.2026

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

13.04.2026

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

12.04.2026

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

12.04.2026

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

10.04.2026

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

10.04.2026

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

10.04.2026

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

09.04.2026

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

09.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset