Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluissa vedetään henkeä heinäkuun ajan. Loppurutistus käynnistyy 4. elokuuta ja tulosta pitäisi syntyä ”syksyyn mennessä”, kuten järjestöt ovat sopineet.
– Syyskuu on yleisen käsityksen mukaan ensimmäinen syyskuukausi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen täsmentää aikataulua.
Maan hallituksella on ollut kova halu patistaa järjestöjä eläkeratkaisuun, joten silmämääränä voisi olla elokuun loppupuolella kokoontuva budjettiriihi.
– Hallituksella ja valtiovarainministeriöllä on vahva intressi saada eläkeratkaisu osaksi kestävyysvajeen hallintaa, Laatunen muistuttaa.
Eläkejärjestelmän uudistuksen odotetaan kattavan reilun prosenttiyksikön kestävyysvajeesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen talouden epätasapainoa pitkällä tähtäimellä nykyoletuksilla ja mikäli mitään ei tehdä.
Lumeratkaisu ei kelpaa
Lasse Laatunen suhtautuu luottavaisesti, että tulosta eläkeneuvotteluissa syntyy.
– Loppurutistus ei tule olemaan helppo, mutta uskon ratkaisuun, joka täyttää järjestöjen ja maan hallituksen tavoitteet. Mitään lumeratkaisua ei tietenkään kannata tehdä, Laatunen sanoo.
Myös palkansaajapuolella suhtaudutaan luottavaisesti vuosi tolkulla pyöriteltyyn eläkeuudistukseen, jonka tulisi astua lakina voimaan vuoden 2017 alussa.
SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikön Kaija Kallisen mielestä eläkkeiden rahoituksen turvaaminen on ehkä kaikkein tärkein osa eläkeratkaisua.
– Ay-liike haluaa varmistaa eläkkeiden riittävyyden tulevaisuudessa ilman että etuuksia karsitaan, Kallinen sanoo.
Hänen mukaansa eläkkeiden tasot nykyiselläänkään päätä huimaa, joten karsimisen varaa ei ole.
Rahoitus ratkaisee
Myös työnantajia eläkkeiden rahoitus kiinnostaa kovasti, mutta ennen kaikkea työvoimakustannusten näkökulmasta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyisellä etuustasolla eläkemaksujen korotuspaine on prosenttiyksikön luokkaa.
Laatusen mukaan eläkemaksujen korotuspaine voidaan väistää nostamatta eläkemaksuja ja puuttumatta keskeisiin perusetuuksiin. Se tapahtuu karsimalla eläkejärjestelmän rönsyjä.
Yksi rönsyistä voisi olla on ns. superkarttuma, joka kerryttää eläkettä 4,5 prosentin vauhdilla 63 ikävuoden jälkeen.
Superkarttuma tehtiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä, jotta ihmiset pysyisivät pidempään työelämässä.
– Ajateltiin laittaa sinne niin iso porkkana, että sokea Reettakin sen näkee. Jo silloin tiedettiin, että se on vakuutusmatemaattisesti ylimitoitettu, Laatunen muistaa.
Hänen mukaansa nyt on nähty, ettei superkarttuma kohtele kaikki henkilöstöryhmiä tasapuolisesti.
– Se suosii niitä toimihenkilöryhmiä, joilla työ on turvattu ja joilla on muutenkin mahdollisuus jatkaa työelämässä oman harkintansa mukaan vaikka 68 ikävuoteen asti. Normaaleissa työntekijätehtävissä ei aina pääse lähellekään superkarttuman alkamista, Laatunen sanoo.
lehti 