Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvottelijat palaavat kesätauolta elokuun alussa etsimään eläkesopua. Hallitus odottaa ehdotuksia jo elokuun lopun budjettiriiheensä. Monet asiat ovat auki, vaikka ennen kesätaukoa eri osapuolet vakuuttelivatkin, että edistystä on tapahtunut ja sopu on lähellä.
Työnantajat ja poliittinen oikeisto ajavat tiukasti vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamista nykyisestä 63 vuodesta 65–67 vuoteen asteittain. Tosiasia on jo nytkin, että iso joukko varsinkin fyysisesti raskaissa ammateissa työskentelevistä ei jaksa olla töissä edes 63 vuoteen.
Nykyinen liukuva eläkeikä on toisaalta tehnyt mahdolliseksi työuran jatkamisen aina 68 vuoteen, jos työntekijä työpaikka, haluja – ja terveys sen kestää.
Tuoreet Yle uutisissa maanantaina julkaistut vertailutiedot eri EU-maista kertovat, että mitään varsinaista hoppua ja tarvetta ei Suomessa olisi eläkeiän alarajaa nostaa. Tilanne on meillä hyvin hallinnassa, sillä jo nyt yli 60-vuotiaiden työssäkäynti on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Samaan aikaan kaiken lisäksi useissa näistä maista eläkkeen alaikäraja on Suomea korkeampi.
Työllisyysaste on Suomessa noussut tasaisesti juuri vanhemmassa ikäryhmässä. Näiden vertailutilastojen mukaan EU:ssa 60–64-vuotiaista keskimäärin 35 prosenttia on töissä, mutta Suomessa osuus on 44 prosenttia.
Suomessa joustava eläkeikä toimii ja eläkkeellejäämisen ikä näyttää nousevan tasaisen varmasti. Miksi ihmeessä toimivaa systeemiä pitää muuttaa? Halutaanko kurittaa niitä, jotka eivät jaksa tai pysty jatkamaan työelämässä 63-vuotiaaksikaan?
uutiskirje 
