Pääkaupunkiseutu tarvitsee kipeästi asuntoja. Keskellä Vantaata on kokonainen kaupunginosa käytännössä tyhjää tonttia: Helsinki-Vantaan lentokenttä.
Vantaan kaupunginosa Lentokenttä on peräti 13,8 neliökilometrin alue, jolla väestötiheys on alle yksi asukas neliökilometrillä. Asukkaita oli muutama vuosi sitten vain viisi kappaletta! Alueella on käytännössä yksi toiminto, lentokenttänä toimiminen.
Lentoliikenteen osuuden ilmaston lämpenemisessä arvioidaan olevan 1–3,5 prosenttia. Erään laskelman mukaan yksi lento Helsinki-Vantaalta New Yorkiin kuormittaa ilmastoa jopa 3,7 tonnilla hiilidioksidia ja Australian Sydneyhin 11 tonnilla. Monet esittävät nykyisin alempia lukuja, mutta suuruusluokka on tonneja tai sen kymmenesosia.
Haluammeko verirahoja maapallostamme vai asuntoja ihmisille?
Lentämisen vaikutukset ilmastoon kertaantuvat, siten että lennoista aiheutuu myös muita päästöjä, joista seuraa kemiallisia reaktioita ilmakehässä.
Rakentamalla Helsinki-Vantaan lentokentän miehittämän alueen asunnoiksi Vantaa ja Suomi torjuvat ilmastonmuutosta ja antavat mahdollisuuden myös edulliseen asumiseen pääkaupunkiseudulle muualta maasta muuttaville ihmisille.
Helsingin alueella toimii vielä pienilmailun käytössä oleva Helsinki-Malmin lentoasema. Valtio ja kaupunki ovat sopimassa sen ottamisesta asuntorakentamisen käyttöön 2020-luvulla. Helsingin pieni kenttä varaa vain 138 hehtaaria rakennuskelpoista maata, mutta sillekin mahtuu tulevaisuudessa 10 000–30 000 asukasta. Helsinki-Vantaan 13,8 neliökilometrille voi sopia kymmenkertainen määrä ihmisiä, siis jopa 300 000 asukasta.
Vantaalla asuu nyt hieman yli 200 000 ihmistä. Kaupunkikohtainen asukasluvun laskenta tosin menettää merkitystään metropolihallinnon ja paranevien työpaikkaliikenteen paikallisyhteyksien myötä.
Helsinki-Vantaan lentoasema on jäänne historiasta. On kestämätöntä, että Suomi hankkii tuottoja tuhoamalla yhteistä maapalloamme edistämällä luksusmatkailua esimerkiksi Aasiasta Keski-Eurooppaan.
Kaksi valtionyhtiötä tuottaa keskeisesti Aasian-kauttakulkuliikennettä: lentoyhtiö Finnair ja lentoasemia hoitava Finavia. Helsinki-Vantaan tuotot näkyvät Finavian voittoina: sieltä virtaa vuosittain viitisentoista miljoonaa euroa.
Haluammeko verirahoja maapallostamme vai asuntoja ihmisille?
Suomen oma tarve lentoliikenteelle on pieni verrattuna ulkomaisille tarvitsijoille kaupattavaan kauttakulkuun. Kalliiden luksusvalmisteiden rahtiliikenne, valtiovieraiden kulku sekä esimerkiksi normaali lomamatkailu voidaan järjestää Tampereen lentokentältä.
Joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen nopeilla junilla arkipäiväistyy. Jo nyt nopealla junalla pääsee Helsingistä Pietariin (3,5 tuntia rajamuodollisuuksineen) ja lautta kuljettaa Tallinnaan kahdessa tunnissa.
Pietarissa on kansainvälinen vilkas Pulkovon lentokenttä, ja Tallinnan lentokenttä on hyvin saavutettavissa keskellä kaupunkia. Tukholman Arlandan tuntevat useimmat lentomatkailijoistamme. Kaikki kentät palvelevat jo nyt suomalaisia lomailijoita ja pystyvät ottamaan vastaan lisääkin liikennettämme.
Viimeistään 2020-luvulla Helsinki-Vantaan on aika väistyä asuntojen tieltä. Samaan aikaan voidaan aloittaa muiden Suomen lentoasemien tarpeellisuuden tarkastelu, joskin lentoasemia suljetaan jo nykyisin. Suunta on ilmaston ja asumistarpeen kannalta oikea.
uutiskirje 
