KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Putin käänsi kelkkansa jo 2006

Entinen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoo, että Vladimir Putin oli aluksi EU-myönteinen, mutta takaiskujen jälkeen hän käänsi kelkkansa.

Entinen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoo, että Vladimir Putin oli aluksi EU-myönteinen, mutta takaiskujen jälkeen hän käänsi kelkkansa. Kuva: Anna Upola-Lehto

Eläköitynyt suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoo, että Venäjä huolehtii etupiiristään.

Jouko Huru
11.10.2014 9.56

Entinen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie näkee Venäjän länttä vieroksuvan ulkopolitiikan pitkänä johdonmukaisena jatkumona. Sitä ohjaa etupiiriajattelu.

Ukrainan kriisin kohdalla on usein väitetty, että Venäjä on koventanut linjaansa ja että etupiiriajattelu on tullut takaisin sen politiikkaan.

– Ei etupiiriajattelu ole koskaan mihinkään hävinnyt.

Talvitie on seurannut Venäjän kehitystä eläkkeelläkin. Yhden näköalapaikan siihen on tarjonnut Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajuus. Hän sanoo, että Venäjä on huolehtinut koko ajan etupiiristään, vahvempina hetkinään menestyksekkäämmin ja heikkoina hetkinään se on kärsinyt takapakkia.

Putin alkaa vieroksua länttä

Venäjän länsimielisyyttä ja jopa lännen demokratiamallin tavoittelua kesti Talvitien mukaan jonkin aikaa. Voimakkaimmillaan se oli presidentti Boris Jeltsinin kaudella, kun ulkoministerinä oli Andrei Kozyrev (1991–1996). Sen jälkeen länsimielisyys on asteittain hiipunut.

Vladimir Putinkin tavoitteli hyviä suhteita EU:hun ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Mutta Talvitien mukaan jo toisella kaudellaan vuonna 2006 hän käänsi kelkkansa, kun koki EU-yhteistyössä takaiskuja. Merkittävin niistä oli se, kun Putinin henkilökohtaisesti yhdessä EU:n kanssa junailema Moldovan ja Transnistrian rauhansopimuksen ajoi EU:n takia kiville.

– Se oli aikamoinen arvovaltatappio Putinille, että EU veti maton hänen jalkojensa alta. Siitä seurasi se, että 2007 Münchenissä Putin käytti aika voimakkaan puheenvuoron ja ilmoitti että nyt riittää.

Noista tapahtumista asti Venäjä on tarkasti yrittänyt huolehtia etupiiristään. Kriisiytyneitä etupiirialueita ovat olleet Kaukasuksella Nagorno-Karabah, Etelä-Ossetia ja Abhasia ja Transnistria.

– Sitten tuli ajankohtaiseksi Sevastopol. Silloin ei vielä puhuttu muusta Krimistä. Ja sitten vielä Itä-Ukraina ja Ukrainan epävakaa tilanne kokonaisuutena.

Ukrainan kiriisikin on siis vuosikausien kehityksen tulos.

– Voidaan sanoa, että vuodesta 2006 Venäjän ja EU:n suhteet rupesivat huononemaan hyvin merkittävästi. Venäjä rupesi vieroksumaan EU:ta yhtä paljon kuin Natoa.

Lännellä
oma etupiiri

Talvitie painottaa, että länsi on harrastanut samanlaista etupiiripolitiikkaa kuin Venäjä omalla tahollaan. Länsi on vyöryttänyt entisen Varsovan liiton alueen ja osia entisestä Neuvostoliiton alueesta.

– Lännen politiikka on ollut sikäli fiksua, että on katsottu, että jos joku maa vapaaehtoisesti liittyy, niin sillä maalla pitää olla oikeus.

– Se on koko ajan ollut etupiiriajattelua. Siinähän vain taktisesti käytetään erilaisia motiiveja ja keinoja. Tänä päivänä EU:n alue on lännen etupiiri ja voidaan väittää, että se on Saksan etupiiri.

Talvitie pitää sitä lännen puolella laajasti vallinnutta luuloa typeränä, että etupiiriajattelu olisi jäänyt kylmän sodan aikaan.

– Suomen puolelta se on ollut ihan hengenvaarallista. Meillähän on ollut tällaista poliittista eliittiä, joka on ihan rehellisesti ajatellut, että etupiiriajattelusta ja voimapolitiikasta on luovuttu. Joku tämmöinen aivan sinisilmäinen näkemys maailmasta.

Entisen itäisen Keski-Euroopan maiden pikainen hankkiminen Nato-jäseniksi on ollut Talvitien mukaan Saksan etupiiriajattelua.

Itä-Ukrainan teollisuus
tärkeä Venäjälle

Talvitie katsoo Ukrainan kriisiä vähän toisesta vinkkelistä kuin mihin lännessä on totuttu. Hän ei puolustele Venäjän tukemien joukkojen sotatoimia, mutta ei suhtaudu Kiovan Ukrainaksi kutsumansa osapuolen eikä lännen touhuihinkaan hyväksyvästi.

Kiovassakin on Talvitien mukaan nyt havahdutti siihen, että Itä-Ukrainan valtaamisen sotilaallisissa keinoissa ei ole aina ollut järkeä. Sodassa on tuhottu Itä-Ukrainan teollisuutta, joka on ollut myös Venäjälle tärkeätä. Kiinakin on tilannut Itä-Ukrainasta komponentteja lentokoneisiinsa ja helikoptereihinsa.

– On ollut länsimaiden pyrkimys Petro Porošenkon kautta tuhota Itä-Ukrainan teollinen kapasiteetti ja kaivokset.

Talvitie tietää, että nyt näitä korkean teknologian firmoja ollaan siirtämässä Kazakstaniin.

Venäjä itse on ollut Talvitien mukaan sinisilmäinen, kun se on jättänyt Neuvostoliiton peruja olevaa tärkeää teollisuutta sen entisille alueille.

– Aikanaanhan oli idea, ettei Neuvostoliitto mihinkään hajoa, että tämä IVY [Venäjän johtama itsenäisten valtioiden yhteisö] on sitten se uusi Neuvostoliitto. Mutta eihän se ollut. Siinä ne oli ihan sinisilmäisiä.

Perjantaina 10.10. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä Heikki Talvitie puhuu myös Suomen Nato-suhteesta. Lue koko haastattelu näköislehdestä.

Heikki Talvitie
Syntynyt 1939 Viipurissa.Ministerineuvos Moskovassa 1976–80.Ulkoministeriön toimistopäällikkö 1980–82.Neuvotteleva virkamies 1983–84.Suurlähettiläs Belgradissa 1984–88.Suurlähettiläs Moskovassa 1988–92.Suurlähettiläs Tukholmassa 1996–2002.Eläkkeellä mm. Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja 2002–2014.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään