Pahimmillaan lupamenettelyyn voi kulua 4 – 5 vuotta. Jos luvista valitetaan, aikaa hupenee reilu vuosi lisää.
Teknologiateollisuus ry on moittinut, että tässä ajassa ulkomaiset investoijat kääntävät jo katseensa muualle. Sama on huomattu isoissa kotimaisissa rakennuskohteissa. Kun luvat lopulta heltiävät, hankkeelle pitää hakea uudet sijoittajat.
Kukaan ei kiistä lupamenettelyn tarvetta tai oikeutta valituksiin, mutta menettelyä voitaisiin nopeuttaa ja järkevöittää.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Kim Kaskiaro sanoo, että heillä on tiedossa sekä hyviä että huonoja esimerkkejä.
– Riippuu lupaviranomaisesta, kuinka hakemuksiin suhtaudutaan. Vantaalla yksi lupahakemus käsiteltiin viikossa, Espoossa hakemusta ei otettu edes vastaan, koska arkkitehti ei miellyttänyt.
Hidastelua ja pompotusta
– Joissakin paikoin lupahakemus käsitellään kerralla, toisissa pyydetään lisätäydennystä yhteen kohtaan kerrallaan. Olisi parempi käydä avoimempaa keskustelua periaatteista ja vaatimuksista ennen luvan jättöä. Se edesauttaisi valtavasti alaa.
Kaskiaro painottaa, että kyse ei ole vaikeista asioista, vaan pikemminkin vallankäytöstä.
– Rakennusluvan hakijan pitäisi voida luottaa siihen, että lain, määräyskokoelman ja kaavan asettamat ehdot pitävät. Ettei niitä tulkita normaalia tiukemmin. Sen, mikä pätee Helsingissä, pitäisi päteä Peräseinäjoella ja päinvastoin.
”Valitusluvat tiukempaan harkintaan”
Tien, tuulivoimalan tai tehtaan rakentamislupiin menee 4 – 5 vuotta, kertoo Johtaja Kai Mykkänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
– Yksi rakenteellinen ongelma on, että kuntien kaavoituksen ja valtion ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa on päällekkäisyyksiä. Ensin menee vuosi kaavan kanssa, sitten toinen yva:n kanssa. Yhden prosessin pitäisi riittää.
Jos joku vielä valittaa kohteen ympäristöluvista korkeimpaan hallinto-oikeuteen, käsittely kestää keskimäärin 16 kuukautta. 70 – 80 prosentissa tuomiota ei ole muutettu. Mykkäsen mukaan valituksesta on tullut keino jarruttaa hankkeita.
– Jos korkein hallinto-oikeus ottaisi käsittelyyn vain ennakkotapauksen luonteiset valitukset, se lyhentäisi menettelyä noin vuodella, Mykkänen sanoo.
Kaavoitukseen lisää laatua
– Laadukas kaavoitus olisi kaikkien etu, painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
– Kaavoja tehdään osaksi siten, että se ei kaikilta osin ole riittävän laadukasta. Kun huomiota kiinnitettäisiin henkilöstön määrään ja kaavoituksen laatuun, monelta valitukselta vältyttäisiin.
Normien purkutalkoot olisi Bruunin mielestä syytä aloittaa muualta kuin ympäristölainsäädännöstä.
– Ympäristölainsäädäntö on niin nuorta, ettei sinne ole kertynyt vuosikymmenien säätelyä.
Sijoittajia olisi, tonttimaata ei
Rakennusliitossa kummeksutaan, ettei Suomesta löydy tonttimaata, ainakaan pääkaupunkiseudulla.
– Suomessa pitäisi rakentaa 35 000 asuntoa vuodessa. Rahaa löytyisi ja investoijia, mutta tonttimaata ei tämän kokoisessa maassa tunnu riittävän, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tuhahtaa ja viittaa vuokra-asuntojen tarpeeseen.
Syyllisiä ovat niin kunnat kuin yksityisetkin maanomistajat. Joissakin kunnissa asuntorakentamiselle asetetaan sellaisia koko- ja laatuehtoja, etteivät asunnot mene korkean hinnan takia kaupaksi.
Minisarjassa käydään läpi pyrkimyksiä, toiveita ja ongelmia, joita liittyy hallinnollisen taakan purkamiseen.