Valtaosa itsensätyöllistäjistä ansaitsee vähemmän kuin palkansaajat. Reilu viidennes heistä elää alle 13 200 euron vuosituloilla, kertoo Tilastokeskuksen tuore raportti Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013.
Tavallisimpia itsensätyöllistäjien ammatteja ovat rakennustyöntekijä, kampaaja, parturi, kosmetologi, toimittaja, kääntäjä, taiteilija, kuljettaja sekä liike-elämän tai hallinnon asiantuntija. Keskimäärin yksinyrittäjät ovat palkansaajia iäkkäämpiä ja useammin miehiä.
Tavallisimmin itsensätyöllistäjäksi eli yksinyrittäjäksi, free lanceriksi tai ammatinharjoittajaksi päädytään sattumalta. Kahdeksan prosenttia on joutunut pakosta yksinyrittäjäksi, kun työnantaja on ilmoittanut vastedes ostavansa työn yrittäjältä.
Kuitenkin joka viides itsensätyöllistäjä tekisi nykyistä työtään mieluummin palkansaajana.
Tulottomia jaksoja
Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen muistuttaa, että osa itsensätyöllistäjistä on ollut vuoden mittaan myös palkkatyössä.
– Tästä huolimatta joka neljännellä oli ollut vuoden mittaan tulottomia jaksoja. Yleensä ne kestivät viikon tai kaksi, mutta joillakin jopa kuukauden.
Itsensätyöllistäjät moittivatkin, etteivät verottaja ja eläkelaitokset anna minkäänlaisia joustoja maksuihin, vaikka raha olisi myöhemmin tulossa asiakkaalta.
Hyvin epävarmaksi taloudellisen tilanteensa koki 12 prosenttia itsensätyöllistäjistä. Muita useammin näin oli kulttuuri- ja käsityöammateissa työskentelevillä.
Määrä kasvaa nopeasti
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan Suomessa on noin 152 000 henkilöä, jotka voidaan tulkita itsensätyöllistäjiksi. Se on yli 6 prosenttia työvoimasta. Määrä on kasvanut 2000-luvun alusta noin 30 000:lla.
Samaan aikaan rakennusalalla määräaikaiset työntekijät ovat hävinneet ja heidän tilalleen ovat tulleet yksinyrittäjät ja ammatinharjoittajat.
– Varsin usein itsensätyöllistäjän tulot riippuvat yhdestä ainoasta tai kahdesta isosta asiakkaasta, erikoistutkija Hanna Sutela sanoo.
Yhden asiakkaan varassa on 7 prosenttia, kahden asiakkaan varassa 20 prosenttia itsensätyöllistäjistä. He saavat 75 prosenttia tuloistaan yhdeltä tai kahdelta pääasiakkaalta.
Myönteistä työn imu ja tehtävät
Myönteisiä puolia itsensätyöllistäjien mukaan ovat tehtävien sisältö, työn imu ja se, että saa itse järjestää työnsä ja työaikansa. Huonoiksi puoliksi koetaan taloudellisen epävarmuuden lisäksi työpäivien venyminen ja kotiasioiden laiminlyönti.
Työn ja vapaa-ajan raja on kahdella kolmesta itsensätyöllistäjällä epäselvä. Palkansaajilla vastaavasti joka viidennellä.
Tilastokeskuksen selvitys pohjautuu noin 1 600 itsensätyöllistäjän haastatteluun ja vuoden 2012 työvoimatutkimukseen.
Itsensätyöllistämisen ongelmia pohtiva trendityöryhmä määrittelee itsensätyöllistämisen toisin kuin Tilastokeskus. Trendityöryhmän mukaan itsensätyöllistäjä sijoittuu yrittäjän ja palkansaajan väliin. Tilastokeskus noudattaa määrittelyssään Eurostatin linjausta.