Elinkeinoelämän keskusliitto EK syntyi vuonna 2005, kun Palvelutyönantajat ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto löivät hynttyyt yhteen. EK:sta muodostui vahva, joskaan ei aina yhtenäinen, työnantajalinnake. Päitä on putoillut, kun EK on joidenkin vahvojen johtajien mielestä tehnyt liian kalliita palkkasopimuksia. Ajoittainen eriseuraisuus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että järjestön ääni on kuulunut vahvana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa koko sen olemassaolon ajan.
Palkansaajapuolella vastaavaan ei ole pystytty. STTK perustettiin vuonna 1946, Akava 1950 ja nykymuotoinen SAK 1969. Ainoa rakennemuutos moneen vuosikymmeneen palkansaajapuolella on ollut se, että neljäs keskusjärjestö TVK ajautui konkurssiin vuonna 1993.
Moni ay-johtaja on todennut, että jos ay-liike perustettaisiin vasta nyt, siinä tuskin päädyttäisiin kolmen keskusjärjestön malliin. Puheista tekoihin päästiin tiistaina, kun 22 ammattiliiton puheenjohtajat julkistivat kannanoton, jossa tavoitellaan kokonaan uuden keskusjärjestön perustamista. Tavoite on, että vahvaa vastavoimaa EK:lle tarjoava keskusliitto aloittaa toimintansa jo vuonna 2016.
Ei tarvita kolmea järjestöä pyörittämään samoja papereita.
Yhden keskusjärjestön malli näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä, koska Akava suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. 1,5 miljoonaa palkansaajaa edustavien liittojohtajien kannanotossakin oli vain yksi akavalainen liitto, Insinööriliitto.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää kiinni korkeasti koulutettujen omasta keskusjärjestöstä, mutta akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari lienee oikeassa sanoessaan, että jos uusi suuri keskusjärjestö syntyy, ei kukaan sen jälkeen kysy Akavalta enää mitään.
Hanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi on vastaus tarpeeseen. Palkansaajaliikkeen tavoitteet ovat yleensä samat. Ei tarvita kolmea järjestöä pyörittämään samoja papereita. Toiminnan tehostaminen tuo myös säästöjä.
Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin nykyistä selvästi vahvemman vastavoiman luominen työnantajille. ”Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija”, todetaan 22 liittojohtajan allekirjoittamassa kannanotossa. Tähän on helppo yhtyä.
Voimia on yritetty koota ennenkin, mutta hankkeet ovat kaatuneet siihen, että nykyisiä keskusjärjestöjä on yritetty yhdistää. Tällä kertaa onnistuminen on todennäköistä, koska nyt ollaan perustamassa kokonaan uutta ja hankkeen takana ovat jo alkuvaiheessa lähes kaikki Suomen vahvimmat ammattiliitot.
uutiskirje 
