KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kiivas ja kiukkuinen

Putin pyrkii saavuttamaan tavoitteensa ensisijaisesti maansa sotilaallista voimaa kasvattamalla.

Putin pyrkii saavuttamaan tavoitteensa ensisijaisesti maansa sotilaallista voimaa kasvattamalla. Kuva: All Over Press

Jukka Parkkari
7.12.2014 16.01

Kurvit suoriksi

Viime aikoina on käynyt selväksi, että presidentti Vladimir Putinin Venäjä näkee Yhdysvallat yhä selvästi päävastustajakseen. Samalla Moskova pyrkii lyömään kiilaa USA:n ja Euroopan väille – joskus hieman kömpelölläkin tavalla. Venäjän strateginen tavoite on selvä. Se on suurvalta-aseman tai pikemminkin supervalta-aseman palauttaminen. Moskovalle ei näytä riittävän sille tarjottu alueellisen suurvallan rooli.

Putin pyrkii saavuttamaan tavoitteensa ensisijaisesti maansa sotilaallista voimaa kasvattamalla, sitä esittelemällä ja sitä myös käyttämällä, kuten itäisessä Ukrainassa parhaillaan tapahtuu, vaikka venäläiset poliitikot pyrkivät härskisti asian kiertämään.

Venäläisten sotilaskoneiden lennot eri puolilla maailmaa ovat herättäneet jo pitemmän aikaa huomiota. Osa niistä on ollut selviä muiden maiden ilmatilan loukkauksia, osa taas vain silkkaa uhoamista. Mitä esimerkiksi TU-95 -pommikoneet tekivät joitakin viikkoja sitten Portugalin rannikolla?

ILMOITUS
ILMOITUS

Viime viikon keskiviikkona Venäjän puolustusministeri Sergei Soigu ilmoitti, että suunnitelmissa on aloittaa pommikoneiden lennot lähellä Pohjois-Amerikan rajoja, aivan Kanadan ja Yhdysvaltojen rannikkojen tuntumassa. Siis niin kuin kylmän sodan uljaina aikoina, jolloin Neuvostoliitto kuvitteli olevansa suuri ja mahtava, vaikka sen kansa oli köyhä ja talous oli täysin kuralla.

Soigun perustelut kaukolennoille kuulostavat hyvin heppoisilta ja hipovat tahatonta komiikkaa. Puolustusministeri vakuuttaa, että lennot pommittajilla ovat tarpeellisia ”sotilaallisen läsnäolon turvaamiseksi nykyisessä tilanteessa”.

Olisi hauska kuulla Soigulta tai Putinilta itseltään, miksi Venäjän sotilaallinen läsnäolo pitää juuri nyt turvata Portugalin ja Amerikan rannikoilla. Ja välillä läsnäoloa turvataan myös Suomen ja vaikkapa Baltian maiden ilmatilassa.

Venäjä on jo pitkään kasvattanut rajusti puolustusmenojaan. Tukholmassa toimivan rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan ne kaksinkertaistuivat vuosina 2004–2013.

Ensi vuonna Venäjä käyttää armeijaansa 20 prosenttia enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Erään laskelman mukaan Putinin puolustusbudjetti tulee kasvamaan vuosien 2012 ja 2017 välillä 85 prosentilla.

On myös syytä muistaa, että läheskään kaikki Venäjän sotilasmenot eivät perinteiseen neuvostotapaan näy puolustusbudjetissa.

Mutta Suomikin modernisoi armeijaansa. Se kunnostaa vanhat Pasi-miehistönkuljetusvaunut niin, että ne kestävät käytössä vähintään 50 vuotta. Puhuttu lisämääräraha puolustukseen tarkoittaisi vain aikaisemman leikkauksen puolittamista.

Ruotsissa Venäjän ilmavoimien lennot ja sukellusveneiden etsinnät ovat herättäneet keskustelun vasta hiljattain poistetun asevelvollisuuden palauttamisesta. Palauttamista kannattavat valtaan taas nousseiden sosiaalidemokraattien lisäksi myös kristillisdemokraatit, liberaalit, vasemmisto ja ruotsidemokraatit.

Ukrainassa ja eräissä Lähi-idän maissa on siirrytty yleiseen asevelvollisuuteen tämän vuodesta alusta alkaen. Iso-Britanniassa, jossa on jo pitkään olut palkka-armeija, pohditaan yleistä kansalaispalvelusta.

Ammattiarmeija ei taidakaan olla niin mainio keksintö, kuin jotkut Suomessakin ovat väittäneet. Joka tapauksessa siitä siirtyminen takaisin yleiseen asevelvollisuuteen ei ole helppo eikä halpa juttu.

Suomessakin monet sanovat, että Venäjää pitää ymmärtää. Tietenkin pitää ja sitä minäkin olen yrittänyt. Mutta en oikein jaksa käsittää, minä niin kivaa siinä kylmän sodan ajassa oli, että siihen pitää määrätietoisesti pyrkiä takaisin.

Kylmässä sodassa oli muun muassa Berliinin ja Kuuban kriisit, jolloin tuhoisan ydinsodan alku oli lähellä. Suurvaltojen ydinaseet olivat koko ajan maalitettuina vastapuolen siviili- ja sotilaskohteisiin ja nopeasti laukaistavissa, vaikka jonkun väärinkäsityksen sattuessa.

Ja mikähän Vladimir Putiniinkin on oikein mennyt: ennen niin lupaava KGB:n everstiluutnantti ja nyt niin kiivas ja kiukkuinen presidentti. Pitääkö tässä alkaa uskoa niitä venäläisiä, jotka ovat jo vuosisatoja leuhkineet, että venäläistä sielua ei voi järjellä ymmärtää.

Putinin melskaamisesta huolimatta joulu lähestyy. Toivotaan, että pakkasukko tuo Vovalle paljon mieluisia lahjoja.

Kymmenen vuotta sitten joulupyhinä iski tsunami Intian valtamerellä ja surmasi yli 200 000 ihmistä. Saa nähdä mitä herrat tämän vuoden lopuksi keksivät.

Sitten vielä muutamia vinkkejä lahjakirjoiksi tai omaksi joululukemiseksi:

Antti Blåfieldin Loistavat Erkot. Patruunat ja heidän päätoimittajansa (Otava 2014) on tietokirjojen aatelia. Teoksen uskottavuutta lisää se, että Blåfield kertoo myös lehtipatruunoiden hyvistä puolista. Saamme lukea kuinka koulukiusattu Aatos Erkko simputtaa päätoimittajiaan. Erkon enkelitkin ovat päässeet mukaan hurjaan tarinaan. Tällaista kirjaa ei olisi Erkkojen elinaikana kirjoitettu.

Palkittu historioitsija Teemu Keskisarja penkoo kirjassaan Suuri tammi (SKS 2014) Suomen Kulttuurirahaston värikkäitä vaiheita. Hän paljastaa kuinka monilla suurlahjoittajilla oli mielessään muutakin kuin jalo tarkoitus. Rahaston poliittisesta suuntauksesta kertoo se, että töihin etsittiin ”nuorta ihmistä, josta varmasti tiedetään, ettei hän ole kommunisti.” Vielä 1980-luvulla työtekijät eivät saaneet käyttää punaista solmiota. Antisankarin roolissa L. A. Puntila, ”Herra Kulttuurirahasto”.

Suomalaisilla tutkimuslaitteilla varustetun Rosetta-luotaimen laskeutuminen komeetalle sai minut tarttumaan Markus Hotakaisen uuteen tietokirjaan Onko siellä ketään. Avaruuden älyä etsimässä (Minerva 2014).

Kirja kertoo selkokielellä elämälle soveltuvien planeettojen etsinnästä. Niitähän on löytynyt jo lähes parituhatta. Optimistina innostuin, kun Hotakainen pääsi planeettoihin, joka sopivat elämälle vielä Maata paremmin. Sellainen saattaa olla pari kertaa Maata isompi ja vähän vanhempi planeetta, joka kiertää oranssia kääpiötähteä. Sellainen löytyy kaiken lisäksi hyvin läheltä meitä Alfa Centauri B:tä kiertämästä. Tällaista planeettaa kutsutaan superasuttavaksi.

”Jos superasuttavuus on todellinen ilmiö, saattaa olla. että Maa onkin vain nipin napin asuttava planeetta”, Hotakainen kirjoittaa ja toteaa, että silloin elämän löytyminen muualtakin avaruudesta on paljon aikaisempaa todennäköisempää.

Olen täysin vakuuttunut, että Alfa Centauri B:tä kiertää superasuttava planeetta, joka on täynnä sopuisia pikkuvaltioita ja josta puuttuvat täysin onttoa suuruuttaan uhoavat suurvallat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään