KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pohjoisessa ei vierasteta venäläisiä

Suomi-Venäjä-seuran Kemin osasto tarjosi Pruntsilla marraskuussa venäläistä ruokaa. Osaston yhteydessä toimiva, pääasiassa maahanmuuttajien muodostama Venäläinen klubi esitti ruokatarjoilun lisäksi myös lauluja. Kuvan lauluryhmässä vasemmalla on jutussa haastateltu Ljudmila Leskinen.

Suomi-Venäjä-seuran Kemin osasto tarjosi Pruntsilla marraskuussa venäläistä ruokaa. Osaston yhteydessä toimiva, pääasiassa maahanmuuttajien muodostama Venäläinen klubi esitti ruokatarjoilun lisäksi myös lauluja. Kuvan lauluryhmässä vasemmalla on jutussa haastateltu Ljudmila Leskinen. Kuva: Esko-Juhani Tennilä

Ukrainan kriisin aikana Suomi-Venäjä-seuran eteläisessä ja läntisessä piirissä jäsenmäärä on laskenut, mutta Itä- ja Pohjois-Suomen piireissä pysynyt ennallaan.

Esko-Juhani Tennilä
21.12.2014 10.00
Fediverse-instanssi:

Pohjois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Matti Ukkolan mukaan ero johtuu siitä, että idässä ja pohjoisessa kanssakäyminen venäläisten kanssa on ollut pitkään jokapäiväistä.

– Muutama jäsen on meidänkin piirissä seurasta kriisin aikana eronnut, mutta on käynyt toisinkin päin, eli pohjoisen osastoihin on Ukrainan kriisin aikana liitytty. Perusteluna liittymiselle on ollut se, että tällaisina aikoina seuran työ naapuriystävyyden puolesta koetaan erityisen tärkeäksi, Matti Ukkola toteaa.

Mikä sitten saa hyvinkin erilaiset ihmiset Suomi-Venäjä-seuraan liittymään ja aktiivisesti toimimaan? Sitä kysyin Rovaniemellä Matti Ukkolan kanssa tulevan kevään toimintaa suunnittelevilta Rovaniemen Suomi-Venäjä-seuran osaston johtokunnan jäseniltä.

Syksyllä Rovaniemellä aloitti sata uutta viidennen luokan oppilasta venäjän opiskeluun.

Rovaniemen osaston taloudenhoitaja Liisa Kuntsi kertoo olleensa nuorena tyttönä toimistotöissä Ylä-Tuulomalla, jonne suomalaiset rakensivat 1960-luvun alkupuolella voimalaitoksen.

– Pääsin jo 1964 käymään myös Murmanskissa ja siitä syntyi kiinnostus kanssakäymiseen naapurimaan pohjoisen väen kanssa, Kuntsi toteaa.

Työperäinen on myös puutarhuri Veikko Keihäskosken Venäjä-kiinnostuksen tausta.

– Olin aikoinani viemässä Murmanskin alueelle ja muualle Neuvostoliittoon kasvihuoneviljelyssä tarvittavia koneita ja osaamista. Aloin silloin opiskella venäjää ja kotimaahan palattuani olemme vaimon kanssa olleet aktiivisesti mukana Rovaniemen osaston toiminnassa, hän kertoo.

Rovaniemen Suomi-Venäjä-seuran osaston sihteerinä toimiva sairaanhoitaja Ulla Pitkänen kertoo kiinnostuneensa ensin venäjän kielestä ja kulttuurista. Hän on myös matkaillut ystävänsä kanssa eri puolilla naapurimaata.

– Vladivostokissa saakka olemme ystäväni kanssa käyneet.

Kanssakäyminen ei ole suhdannekysymys

Suomi-Venäjä-seuran Rovaniemen osastoa vetävä Leena Sokero kertoo olleensa mukana seuran toiminnassa niin neuvostoaikana, Jeltsinin johtokaudella kuin nytkin. Rajan eri puolilla asuvien ihmisten kanssakäymistä tulee lisätä, olipa poliittinen tilanne mikä tahansa, hän toteaa.

Hädän tullen naapuria pitää myös auttaa.

– Venäjän talouden romahtaessa 1990-luvulla osastomme järjesti keräyksiä ja toimitimme sitten Murmanskiin vaatteita ja muita tarvikkeita päiväkoteihin ja sairaaloihin. Entiselle Ala-Tuloman sovhoosille veimme rekkakaupalla heiniä lehmille, Sokero muistelee.

Rovaniemen osasto auttoi tuolloin myös Murmanskin lähellä toimivan Minkinon erityislasten koulua. Tuolloin uudistettiin koulun siivousjärjestelmä ja rakennettiin koulun yhteyteen kasvimaa ja leikkikenttä.

– Nyt koulu on hyvässä kunnossa ja käymme siellä edelleen Murmansk-matkoillamme ystäviämme tapaamassa.

Rovaniemen osasto tekee matkan Murmanskiin vuosittain ja sieltä käyvät ystävyysryhmät vastaavasti Rovaniemellä. Sokero pitää tapaamisia tärkeinä, koska niissä saadaan puolin ja toisin ensi käden tietoa siitä missä mennään.

Ilonaiheena venäjän opiskelun kasvu

Rovaniemen osaston vuosittain järjestämiin tapahtumiin kuuluvat kauppakeskuksessa pidettävä Venäläinen basaari, Naistenpäivän tilaisuus, venäläisen ruoan tarjoaminen rovaniemeläisille sekä venäläisen kulttuurin monimuotoiset esittelyt. Suurimmillaan yleisöä musiikkitilaisuuksissa on ollut useita satoja.

Rovaniemellä asuu pysyvästi useita satoja Venäjältä muuttaneita. Heille Rovaniemen osasto jakaa venäjänkielistä Spektr-lehteä säännöllisesti eri toimipisteisiin. Osasto on ollut aktiivisesti edistämässä myös venäjän kielen opiskelua Rovaniemen kouluissa.

– Syksyllä Rovaniemellä aloitti sata uutta viidennen luokan oppilasta venäjän opiskelun seitsemällä ala-asteella, Sokero kertoo hyvillään.

Venäläinen klubi värittää toimintaa Kemissä

Kemissä toimivan Suomi-Venäjä-seuran paikallisosaston jäsenmäärä on noin 150. Osaston toiminta noudattelee paljolti Rovaniemen ja monien muidenkin Venäjä-seurojen osastojen vuosittaista toimintaohjelmaa.

– Tammikuussa venäläisten jouluna pidämme Pakkasukon juhlan ja keväällä juhlimme Naisten päivää. Kemissä asuu lähes sata venäläistä maahanmuuttajaa ja haluamme, että myös maahanmuuttajaperheiden lapset saavat täällä tutustua synnyinmaansa kulttuuriin, kertoo Suomi-Venäjä seuran Kemin osaston puheenjohtaja Arto Laakso.

Kevättalvisin Kemin osaston matka suuntautuu Murmanskin alueella olevaan kaivoskaupunki Apatityyn, jossa pidetään vuosittain kuuluisa Kivinen kukka–koristekivinäyttely.

Apatitystä on puolestaan saatu Kemiin esiintymään jo useampana kesänä ammattimainen Petroskoin valtion yliopiston Kuolan filiaalin Apatityn akateeminen kuoro.

– Kuoron vastaanotto Kemissä on ollut valtavan lämmin. Teemme tilaisuuksissamme muutoinkin tunnetuksi venäläistä kulttuuria ja koetamme näin edistää arjen rinnakkaiseloa, Arto Laakso toteaa.

Pelmeneitä ja kompottia

Marraskuussa Kemin Suomi-Venäjä-seura tarjosi kemiläisille toimintakeskus Pruntsin tiloissa pelmeneitä salaatin ja kompotin kanssa. Tarjoilusta nautti puolensataa kemiläistä, jotka saivat kuulla myös sarjan hienoja venäläisiä lauluja.

Ruokaa Pruntsilla valmistamassa ja yleisöä lauluillaan viihdyttämässä oli Kemin osaston yhteydessä toimivan Venäläisen klubin lauluyhtye Sudarushka. Yksi ruoan laittajista ja laulujen esittäjistä oli Ljudmila Leskinen.

– Kokoonnumme porukalla noin kerran viikossa harjoittelemaan lauluja ja valmistamaan esiintymisasujamme. Esiintymisiä meillä on ollut Sodankylää myöten, hän kertoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Venäläisen klubin tapaamisissa puheeksi on tullut myös Ukrainan kriisi. Sen seuraukset tuntuvat klubilaisista pahalta.

– Ennen olimme kaikki yhtä perhettä, Ljudmila huokaisee.

Ljudmila on ukrainalainen pitäen itseään tyypillisenä neuvostoajan kasvattina. Koulua hän kävi ensin Kirgisiassa ja sitten Kazakstanissa. Sieltä hänen koko perheensä siirtyi 1982 Kostamukseen isän toimiessa kaivoksella automekaanikkona.

– Itse olin Kostamuksen kaivoksessa laittamassa ylös kaivosautojen malmikuljetuksia, Ljudmila kertoo.

Avioeron jälkeen hän siirtyi 2000-luvun vaihteessa Kostamuksesta ensin Simoon ja sieltä sitten Kemiin, josta löytyi uusi aviomies, postissa töissä ollut Kalle. Yhteiselon alku oli hankalaa viranomaisten pidettyä heidän yhteiseloa lumeliittona. Vakinaisten työpaikan saaminenkin oli maahanmuuttajalle vaikeaa.

– Kävin Keminmaassa keittiötyöntekijän kurssin. Sen jälkeen jouduin monen vuoden ajan tekemään pätkätöitä. Vuonna 2013 sain sitten lopulta nykyisen vakituisen keittäjän työn Meripuiston palvelutaloista ja asiat ovat nyt hyvin, Ljudmila toteaa.

Ljudmilan molemmat lapset asuvat ja tekevät töitä Kostamuksessa. Kemistä Kostamukseen on vain nelisen sataa kilometriä, joten yhteydenpito onnistuu.

– Tytöntytön kanssa mummo juttelee viikoittain Skypen kautta, Ljudmila naurahtaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Hallitus valitsi heikentää hyvinvointivaltiota myös toisella merkittävällä tavalla. Hallitus on lähtenyt ristiretkelle suomalaista järjestökenttää vastaan, suomi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vappupuheessaan. Kuva on vuodelta 2023, jolloin Syvärinen puhui Helsingissä.

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

Li Andersson haluaa Suomesta maailman parhan paikan olla työntekijä.

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

Lähettitilien pimeä vuokraus on työperäisen hyväksikäytön muoto, jossa alkuperäinen lähetti antaa tunnuksensa toisen henkilön käyttöön, usein satojen eurojen kuukausivuokraa vastaan.

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

Uusimmat

Noin 155 000 neliökilometrin laajuinen Ruvuman jokialue yhdistää Etelä-Tansanian ylängöt Itä-Malawiin ja Pohjois-Mosambikiin ennen kuin joki laskee Intian valtamereen. Matkallaan se ruokkii metsiä, kosteikkoja ja hedelmällisiä tulvatasankoja.

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

Mielenosoittajat kantoivat toimittaja Daphne Caruana Galizian kuvia murhan vuosipäivänä Vallettassa.

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
03

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
04

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 
05

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset