KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Euroopan unionin jäsenmaat militarisoituvat

Lissabonin sopimuksen artiklaa 222 voidaan tulkita niin, että EU-maat voivat jatkossa puuttua sotilaallisesti ja ylikansallisesti myös toistensa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, kuten lakkoihin.

Lissabonin sopimuksen artiklaa 222 voidaan tulkita niin, että EU-maat voivat jatkossa puuttua sotilaallisesti ja ylikansallisesti myös toistensa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, kuten lakkoihin. Kuva: Lehtikuva/Georges Gobet

Armeija tulee yhä useammin poliisin tilalle ja sisäisiä uhkia hoidetaan naapuriapuna.

Emilia Kukkala
30.12.2014 9.00
Fediverse-instanssi:

Vuoden 2008 eurokriisiä seurannut kurjistuspolitiikka ja arabikevään kansannousut ovat saaneet EU:n jäsenmaiden hallitukset tiivistämään sotilaallista yhteistyötään. Nyt unionissa varaudutaan entistä enemmän sisäisiin uhkiin.

EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksen (ISS) selvityksissä What ambitions for European defence in 2020? (2009) ja Urban Violence and Humanitarian Challenges Perspectives for European Defense 2020 (2012) lueteltuja uhkia sekä unionin sisällä että globaalisti ovat muun muassa taloudellinen eriarvoisuus sekä kamppailu poliittisista ja sosiaalisista resursseista.

Selvitykset asettavat Lissabonin sopimuksen ”solidaarisuuslausekkeen” eli artiklan 222, josta päätettiin kesällä 2014, kiinnostavaan valoon. Artiklassa uhkiksi, johon jäsenvaltion kuuluu saada muilta sotilaallista apua, määritellään erittäin väljästi terrori-iskujen lisäksi ”luonnon tai ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet”.

ILMOITUS
ILMOITUS
On suojattava globaaleja rikkaita köyhien jännitteiltä ja ongelmilta.

Sotilaat poliisin paikalle

Selvityksissä esimerkkeinä sisäisistä uhkista mainitaan myös lakot ja kansannousut, koska niiden voidaan katsoa uhkaavan infrastruktuuria. Artikla on tulkittavissa niin, että jäsenmaan hallitus voi pyytää ja sen on saatava sotilaallista apua muilta jäsenmailta myös yhteiskunnallisiin levottomuuksiinsa. Käytännössä tämä johtaa sisäpolitiikan militarisoitumiseen.

Artiklassa mainitun terrori-iskun määritelmäkään ei ole aivan yksioikoinen. Esimerkiksi Kreikan terrorismilait rukattiin talouskriisin myötä uusiksi niin, että terroristiksi voidaan leimata miltei kuka tahansa leikkaus- ja kuripolitiikan vastustaja, erilaisista radikaaliliikkeistä puhumattakaan.

Pelkona systeemin romahdus

– Kun köyhän ja turhautuneen väestön osuus maailmassa kasvaa, kasvavat myös jännitteet sen ja rikkaan maailman välillä. Koska tuskin pystymme korjaamaan ongelmia 2020 mennessä, meidän täytyy suojella itseämme. Se on moraalisesti törkeä ja tuhoon tuomittu strategia, mutta väistämättömyys, kirjoittaa Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta vuoden 2009 raportissa.

– Teknologia on tehnyt maailmasta globaalin kylän, mutta se on kylä, joka on vallankumouksen partaalla. Meillä on samaan aikaan yläluokka ja kasvavia räjähdysherkkiä jännitteitä alempien kerrosten joukossa.

Maansisäisistä uhkista Ries mainitsee roskakuskien lakot Italiassa ja palomiesten lakot Britanniassa. Nämä toimivat esimerkkeinä infrastruktuuria tai logistiikkaa uhkaavista konflikteista, joihin on varauduttava voimallisemmin.

– Tämä on kolmas käyttötarkoitus armeijalle, jota ei ole siihen suunniteltu eikä pitäisi käyttää.

– Jälkimodernien yhteiskuntien on yhdessä varmistettava, ettei vallitseva globaali systeemi romahda – viittaan talouskriiseihin – ja toisaalta vastattava yhteisiin globaaleihin haasteisiin, Ries kirjoittaa.

”Armeijan pitää improvisoida”

Riesin mukaan armeijaa on käytettävä useammin poliisin sijaan, vaikka hän toteaakin sen olevan ”moraalisesti kyseenalaista”.

– Siviiliorganisaatiot olisivat parempia, mutta ne ovat hitaita ja ajastaan jäljessä. Niiden puuttuessa armeijan pitää kyetä improvisoimaan.

Hänen mukaansa yhteiskunnan urbanisoituminen ja lisääntyvä haavoittuvuus ja riippuvuus keskeisistä viranomaisista tulee lisäämään tätä tarvetta.

– Ylikansallisten korporaatioiden kanssa on löydettävä symbioottinen suhtautuminen. Ne käyttävät vielä enemmän taloudellista ja teknologiasta valtaa, johon kaikki muut vallan muodot viime kädessä palaavat. Silti, ne tarvitsevat valtiovaltaa ja valtiovalta niitä.

Yhteensopiva Naton kanssa

Samaa mieltä on Ranskan armeijan kenraali Henri Bentégeat, joka on toiminut myös EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana.

– Talouskriisin mahdolliset vaikutukset ovat yhä liian vaikeita ratkaista, hän kirjoittaa edelleen vuoden 2009 raportissa.

Seurauksia hallitsemaan halutaan hallitustenvälinen mekanismi, joka edistää armeijoiden yhtenäistämistä ja yhteistä puolustuspolitiikkaa.

Myös Suomen pääministeri Alexander Stubb on osallistunut selvityksen laatimiseen.

– Suomi on ollut vahva Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP, suomeksi ETPP) kannattaja. Olemme osallistuneet siihen aktiivisesti, sekä siviili- että sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, ja jatkamme sillä tiellä, Stubb kirjoittaa.

– Toisinaan kuulee kysyttävän, onko ESDP törmäyskurssilla Naton kanssa. Mielestäni Lissabonin sopimus tekee selväksi, ettei ole, EU:n sitoumukset ovat yhdenmukaisia Naton kanssa. Tämä ei ole joko-tai-tilanne vaan sekä-että.

Syynä globaali eriarvoisuus

Selvityksessä Urban Violence and Humanitarian Challenges Perspectives for European Defense vuodelta 2012 eritellään ”urbaanin väkivallan” taustoja.

– Rakenteellisella tasolla yleisimmin tunnistettuja syitä on syvä eriarvoisuus taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten resurssien jakautumisessa. Ne liittyvät köyhyyteen, globalisaation, uusliberaalin makrotalouteen ja poliittisiin prosesseihin, kirjoittaa maantieteen tohtori Cathy McIlwaine Lontoon yliopistosta.

– Ne (väkivallan ilmentymät) esiintyvät enenevästi urbaanissa ympäristössä hillittömän urbanisoitumisen seurauksena, mutta myös vallan ja resurssien sekä niiden vastakohtien keskittyessä, summaa kansainvälisen Punaisen ristin (ICRC) edustaja Angela Gussing.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
02

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
03

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
04

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 
05

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset