KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Euroopan unionin jäsenmaat militarisoituvat

Lissabonin sopimuksen artiklaa 222 voidaan tulkita niin, että EU-maat voivat jatkossa puuttua sotilaallisesti ja ylikansallisesti myös toistensa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, kuten lakkoihin.

Lissabonin sopimuksen artiklaa 222 voidaan tulkita niin, että EU-maat voivat jatkossa puuttua sotilaallisesti ja ylikansallisesti myös toistensa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, kuten lakkoihin. Kuva: Lehtikuva/Georges Gobet

Armeija tulee yhä useammin poliisin tilalle ja sisäisiä uhkia hoidetaan naapuriapuna.

Emilia Kukkala
30.12.2014 9.00

Vuoden 2008 eurokriisiä seurannut kurjistuspolitiikka ja arabikevään kansannousut ovat saaneet EU:n jäsenmaiden hallitukset tiivistämään sotilaallista yhteistyötään. Nyt unionissa varaudutaan entistä enemmän sisäisiin uhkiin.

EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitoksen (ISS) selvityksissä What ambitions for European defence in 2020? (2009) ja Urban Violence and Humanitarian Challenges Perspectives for European Defense 2020 (2012) lueteltuja uhkia sekä unionin sisällä että globaalisti ovat muun muassa taloudellinen eriarvoisuus sekä kamppailu poliittisista ja sosiaalisista resursseista.

Selvitykset asettavat Lissabonin sopimuksen ”solidaarisuuslausekkeen” eli artiklan 222, josta päätettiin kesällä 2014, kiinnostavaan valoon. Artiklassa uhkiksi, johon jäsenvaltion kuuluu saada muilta sotilaallista apua, määritellään erittäin väljästi terrori-iskujen lisäksi ”luonnon tai ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet”.

ILMOITUS
ILMOITUS
On suojattava globaaleja rikkaita köyhien jännitteiltä ja ongelmilta.

Sotilaat poliisin paikalle

Selvityksissä esimerkkeinä sisäisistä uhkista mainitaan myös lakot ja kansannousut, koska niiden voidaan katsoa uhkaavan infrastruktuuria. Artikla on tulkittavissa niin, että jäsenmaan hallitus voi pyytää ja sen on saatava sotilaallista apua muilta jäsenmailta myös yhteiskunnallisiin levottomuuksiinsa. Käytännössä tämä johtaa sisäpolitiikan militarisoitumiseen.

Artiklassa mainitun terrori-iskun määritelmäkään ei ole aivan yksioikoinen. Esimerkiksi Kreikan terrorismilait rukattiin talouskriisin myötä uusiksi niin, että terroristiksi voidaan leimata miltei kuka tahansa leikkaus- ja kuripolitiikan vastustaja, erilaisista radikaaliliikkeistä puhumattakaan.

Pelkona systeemin romahdus

– Kun köyhän ja turhautuneen väestön osuus maailmassa kasvaa, kasvavat myös jännitteet sen ja rikkaan maailman välillä. Koska tuskin pystymme korjaamaan ongelmia 2020 mennessä, meidän täytyy suojella itseämme. Se on moraalisesti törkeä ja tuhoon tuomittu strategia, mutta väistämättömyys, kirjoittaa Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta vuoden 2009 raportissa.

– Teknologia on tehnyt maailmasta globaalin kylän, mutta se on kylä, joka on vallankumouksen partaalla. Meillä on samaan aikaan yläluokka ja kasvavia räjähdysherkkiä jännitteitä alempien kerrosten joukossa.

Maansisäisistä uhkista Ries mainitsee roskakuskien lakot Italiassa ja palomiesten lakot Britanniassa. Nämä toimivat esimerkkeinä infrastruktuuria tai logistiikkaa uhkaavista konflikteista, joihin on varauduttava voimallisemmin.

– Tämä on kolmas käyttötarkoitus armeijalle, jota ei ole siihen suunniteltu eikä pitäisi käyttää.

– Jälkimodernien yhteiskuntien on yhdessä varmistettava, ettei vallitseva globaali systeemi romahda – viittaan talouskriiseihin – ja toisaalta vastattava yhteisiin globaaleihin haasteisiin, Ries kirjoittaa.

”Armeijan pitää improvisoida”

Riesin mukaan armeijaa on käytettävä useammin poliisin sijaan, vaikka hän toteaakin sen olevan ”moraalisesti kyseenalaista”.

– Siviiliorganisaatiot olisivat parempia, mutta ne ovat hitaita ja ajastaan jäljessä. Niiden puuttuessa armeijan pitää kyetä improvisoimaan.

Hänen mukaansa yhteiskunnan urbanisoituminen ja lisääntyvä haavoittuvuus ja riippuvuus keskeisistä viranomaisista tulee lisäämään tätä tarvetta.

– Ylikansallisten korporaatioiden kanssa on löydettävä symbioottinen suhtautuminen. Ne käyttävät vielä enemmän taloudellista ja teknologiasta valtaa, johon kaikki muut vallan muodot viime kädessä palaavat. Silti, ne tarvitsevat valtiovaltaa ja valtiovalta niitä.

Yhteensopiva Naton kanssa

Samaa mieltä on Ranskan armeijan kenraali Henri Bentégeat, joka on toiminut myös EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana.

– Talouskriisin mahdolliset vaikutukset ovat yhä liian vaikeita ratkaista, hän kirjoittaa edelleen vuoden 2009 raportissa.

Seurauksia hallitsemaan halutaan hallitustenvälinen mekanismi, joka edistää armeijoiden yhtenäistämistä ja yhteistä puolustuspolitiikkaa.

Myös Suomen pääministeri Alexander Stubb on osallistunut selvityksen laatimiseen.

– Suomi on ollut vahva Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP, suomeksi ETPP) kannattaja. Olemme osallistuneet siihen aktiivisesti, sekä siviili- että sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, ja jatkamme sillä tiellä, Stubb kirjoittaa.

– Toisinaan kuulee kysyttävän, onko ESDP törmäyskurssilla Naton kanssa. Mielestäni Lissabonin sopimus tekee selväksi, ettei ole, EU:n sitoumukset ovat yhdenmukaisia Naton kanssa. Tämä ei ole joko-tai-tilanne vaan sekä-että.

Syynä globaali eriarvoisuus

Selvityksessä Urban Violence and Humanitarian Challenges Perspectives for European Defense vuodelta 2012 eritellään ”urbaanin väkivallan” taustoja.

– Rakenteellisella tasolla yleisimmin tunnistettuja syitä on syvä eriarvoisuus taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten resurssien jakautumisessa. Ne liittyvät köyhyyteen, globalisaation, uusliberaalin makrotalouteen ja poliittisiin prosesseihin, kirjoittaa maantieteen tohtori Cathy McIlwaine Lontoon yliopistosta.

– Ne (väkivallan ilmentymät) esiintyvät enenevästi urbaanissa ympäristössä hillittömän urbanisoitumisen seurauksena, mutta myös vallan ja resurssien sekä niiden vastakohtien keskittyessä, summaa kansainvälisen Punaisen ristin (ICRC) edustaja Angela Gussing.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään