KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Kilpailukyvyn väitetty romahdus ei ole talousahdingon syy”

– Talouskehitystä kuvaavat luvut ovat kaikille samat. Kyse on siitä, miten niitä tulkitaan ja mitä johtopäätöksiä niistä tehdään, sanoo Jorma Antila.

– Talouskehitystä kuvaavat luvut ovat kaikille samat. Kyse on siitä, miten niitä tulkitaan ja mitä johtopäätöksiä niistä tehdään, sanoo Jorma Antila. Kuva: Kiti Haila

Metalliliiton tutkija kiistää viralliset totuudet.

UP/Kari Leppänen
30.12.2014 13.01

Julkisessa keskustelussa väitteet Suomen kilpailukyvyn romahtamisesta ja hyvinvointivaltion väistämättömästä amputaatiosta ovat nousseet virallisiksi totuuksiksi.

SAK:laisen Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila ei viralliseen totuuteen luota. Hänen mukaansa Suomen ongelmien juuret ovat teollisuuden rakennemuutoksessa, joka yhdistyy suhdannetaantumaan. Niistä kumpikaan ei johdu kilpailukyvyn puutteesta.

Antilan mukaan virallisen totuuden takana eivät suinkaan ole kylmät faktat, vaan kyse on poliittisiin tavoitteisiin sopivasta tarkoituksenmukaisuudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kilpailukyvyn menetyksen syiksi tarjotaan, että palkat liian korkeat, lomat liian pitkät ja työajat ovat liian joustamattomat. Mitä ikinä nyt keksitäänkin.

Antilan mukaan kyse on ideologisesta vyörytyksestä.

– Työnantajat pistävät arvot peliin. Ay-liike pitää lyödä polvilleen. Nyt taotaan, kun rauta on kuumaa ja selityksiin uskotaan.

Luvut samat – selitykset eivät

Antila korostaa, että talouskehitystä kuvaavat luvut ovat kaikille samat. Kyse on siitä, miten niitä tulkitaan ja mitä johtopäätöksiä niistä tehdään.

Pääongelmaksi Antila näkee tehdasteollisuuden arvonlisäyksen dramaattinen pudotuksen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Siitä ei ole toivuttu.

Muilla päätoimialoilla kehitys on ollut varsin tasaista.

Huippuvuosina 2007 – 2008 tehdasteollisuuden arvonlisäys oli yli 40 miljardia euroa. Nyt arvonlisäys on painunut alle 30 miljardin euron.

Jos teollisuuden arvonlisäys olisi jatkanut kasvuaan ilman 2008 finanssikriisin notkahdusta, se olisi noussut vajaaseen 50 miljardiin euroon.

– Ero on noin 20 miljardia euroa. Se tietää verotuloihin noin 9 miljardin euron aukkoa.

Tässä on Antilan mukaan taudin kuva, jonka kaikki hyväksyvät. Kysymys kuuluukin, mistä se johtuu. Vastaukseksi tarjotaan Suomen, siis suomalaisten yritysten, hintakilpailukyvyn romahdusta.

– Ei pidä paikkaansa, väittää Antila.

Kilpailukykypuhe johtaa harhaan

Teollisen rakennemuutoksen pääsyitä on Antilan mukaan kaksi. Ensinnäkin paperiteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 2000-luvun alusta lähes 5 prosentista 1,5 prosenttiin. Paperitehtaita on suljettu ja tuotantoa supistettu.

– Paperiteollisuuden ongelmana on ollut kysynnän puute, ei hintakilpailukyvyn romahdus. Lehtipaperin kysyntä on laskenut ja kun kysyntä putoaa, tuotantoa pitää supistaa.

Toinen murheenkryyni on elektroniikkateollisuus. Sen BKT-osuus on tullut rajusti alas, vajaasta 7 prosentista 1,5:een. Ongelma kiteytyy Nokiaan.

– Nokian romahdus ei johtunut hintakilpailukyvyn heikkenemisestä vaan älypuhelimista. Yhtiö hävisi älypuhelinkilpailun.

– Nämä ovat ne isot rakenteelliset muutokset. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä hintakilpailukyvyn kanssa, Antila summeeraa.

Väärät lääkkeet

Teollisen rakennemuutoksen ja suhdannetaantuman vuoksi valtion verotulot ovat vähentyneet. Lääkkeeksi esitetään julkisten menojen rajuja leikkauksia.

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää hevoskuuria, jolla julkista taloutta leikataan kolmella miljardilla eurolla.

– Logiikka on, että kun yksityinen sektori on pudonnut, romutetaan myös julkinen sektori, Antila toteaa.

Julkisen sektorin alasajo on hänen mukaansa yhteiskunnallisesti kestämätön ratkaisu. Se aiheuttaa lisää työttömyyttä, ja erityisesti pitkittyvää työttömyyttä.

Julkiset menot eivät ole Antilan mukaan suinkaan paisuneet, vaan ongelma on tulojen putoaminen. Ne ovat pudonneet, koska on kuvatunlainen rakenneongelma.

– Minun vastaukseni on, että tehdään kaikkemme, jotta teollisuuden arvonlisäys lähtee nousuun. Voimat on laitettava siihen.

Poliitikot ovat Antilan mielestä hakoteillä.

– He keskustelevat, miten rajusti julkisia menoja pitää leikata, kun pitäisi puhua teollisuuden nostamisesta. Jos taloutta kuristetaan entisestään, se ei tosiaankaan helpota tilannetta.

– On tietenkin selvää, ettei isojen rakenteellisten muutosten seurauksia paikata hetkessä.

Vienti Saksaan vetää

Antila ei pidä puheita kilpailukyvyn romahduksesta vakuuttavina. Esimerkiksi Suomen metalliteollisuuden saamien uusien tilausten käyrä verrattuna Saksan konepajateollisuuden vastaavaan on lähes identtinen. Ja Saksaa pidetään sentään mallimaana, johon Suomena aina verrataan.

– Tämä kertoo siitä, ettei meillä ole kauheata kilpailukykyongelmaa.

Antilaa kummastuttaa sekin, että kilpailukyvyltään mainion Saksan konepajateollisuuden saamien uusien tilausten pudotusta finanssikriisin tiimellyksessä pidetään kysyntäongelmana. Suomen samaisen kehityksen syyksi tarjotaan hintakilpailukyvyn puuttumista.

– Miksi selitykset ovat erilaiset, vaikka tulokset ovat samat?

Myöskään suomalaisen metalliteollisuuden vientitilastot eivät tue käsitystä romuttuneesta kilpailukyvystä. Esimerkiksi vienti Saksaan kasvoi 53 prosenttia tammi – syyskuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Vientiluvuista on poistettu 400 miljoonan euron laivatoimitus.

– Jos hintakilpailukyky olisi tuhottu, olisiko vienti mainion kilpailukyvyn Saksaan onnistunut hyvin, Antila kysyy.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään